Pelastusala on myllerryksessä: lakia uudistetaan, hätäkeskuksia suljetaan, kunnat köyhtyvät, palomiehet ikääntyvät ja syrjäseuduilla suljetaan mieskadon vuoksi kokonaisia palokuntia. Alalla ollaan syystä huolissaan: nyt päätetään siitä, minkälaiseksi turvallisuusala lähivuosina muuttuu ja kenen kustannuksella?

Valtiovalta on asettanut tavoitteita myös palokuolemien vähentämiseksi ja Suomessa pitäisi olla Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. Todellisuus näyttää aivan toisenlaiselta: näillä näkymin tulevaisuudessa palopaikalle saapuu entistä vähemmän, entistä vanhempia ja raihnaisempia palomiehiä. Ja yhä hitaammin, viiveet paloasemien ja palopaikkojen välillä kasvavat vuosi vuodelta.

Katso keskustelua herättävä ajankohtaisohjelma TV2:sta!

............................................................................................
Sivun alkuun

Työsuojelupiirin (aluehallintovirasto) tarkastajat kiersivät kahden vuoden aikana Helsingin kaupungin, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset ja tekivät 91 asematarkastusta.

Pelastustehtävien ja asematyön riskinarvioinnit on pääosin tehty laadukkaasti, mutta käytännön toteutus ja seuranta jäävät tekemättä. Hyvät riskinarvioinnit jäävät hyllyyn pölyttymään.

Paloasemien osalta tarkastuksessa nousi esiin lukuisia kosteusvaurio-ongelmia ja koneturvallisuusongelmia.

Lue tarkemmin syyskuussa ilmestyvästä Pelastusalan ammattilainen -lehdestä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Yhteensä 99 prosenttia kansalaisista luottaa pelastustoimeen erittäin paljon tai melko paljon, kertoo tuore tutkimus. Luottamusaste on kasvanut jokaisessa 2000-luvulla tehdyssä tutkimuksessa. Pelastustoimi on pitänyt kärkipaikkaa kaikissa kyselyissä.

Luottamuksen lisäksi vastaajat antoivat pelastustoimelle korkean arvosanan lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta.

Poliisibarometri 2010 -tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten käsityksiä mm. poliisin, pelastustoimen, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien toiminnasta.

Tutkijat perustelevat pelastustoimen korkeaa arvostusta työtehtävillä: palomiesten tehtävät ovat tyypillisesti suoraviivaista reagointia akuutteihin turvallisuusongelmiin ja tarjoavat näyttävää toimintaa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Islantilaisella palomiesten ja ensihoitajien järjestöllä LSS:llä on edelleen kesken sopimusneuvottelut paikallisviranomaisten kanssa. Palkkasopimus päättyi vuosi sitten elokuussa. Neuvotteluja on vauhditettu kolmella lyhyellä lakolla.

Sekä LSS että EFFUA muistuttavat, että LSS:n palkkatavoitteet ovat olleet vaatimattomia, sillä palomiehet ja ensihoitajat sijoittuvat Islannissa mataliin ja keskituloisiin palkkaryhmiin.

EFFUAn mukaan työnantajalla on velvollisuus yrittää edistää neuvotteluja kaikin mahdollisin keinoin. Työntekijöitä edustavalla LSS:llä on täysi oikeus neuvotella jäsenistölleen parannusta sopimukseen.

............................................................................................
Sivun alkuun

Lisäksi Suomi on valmis lähettämään Venäjälle kaksi maastopalojen asiantuntijaa. Venäjä arvostaa Suomen asiantuntemusta turve- ja metsäpalojen sammutustöissä.

Jos Venäjä hyväksyy avuntarjouksen, kalusto voidaan kuljettaa välittömästi rajalle ja sieltä eteenpäin Venäjän viranomaisten osoittamalle alueelle. Tarjottu kalusto ei vaikuta Suomen omaan maastopalojen torjuntavalmiuteen.

Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus keskinäisestä avunannosta suuronnettomuustilanteissa. Sopimuksen nojalla Suomi on aikaisemminkin antanut apua metsäpalojen sammutustöissä sekä muissa suuronnettomuuksissa. Maiden välistä yhteistoimintaa on myös harjoiteltu säännöllisesti.

............................................................................................
Sivun alkuun

Pelastuslaitosten uudet tehtävät ja palomiesten työurien kehittäminen voidaan uhkakuvien sijaan nähdä mahdollisuutena.

Palomiesliiton mukaan muutokseen ei kuitenkaan heittäydytä ehdoitta. SPAL tulee huolehtimaan siitä, että kun pelastuslaitoksia kehitetään, kaikissa prosesseissa henkilöstön asema turvataan aidosti. Se tarkoittaa ansiokehityksen turvaamista ja kehittymistä uusien työurien mukana. Uudet tehtävät kehitetään pelastuslaitosten sisällä, ne ovat ammatillisesti kiinnostavia, niihin siirtyville mahdollistetaan tarpeellinen koulutus ja motivoiva palkkaus.

Lisää aiheesta kesäkuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Palomiesliitto on mukana 8.-10. syyskuuta järjestettävillä Turvallisuusmessuilla. Kesäkuun Pelastusalan ammattilainen -lehden välissä jaetaan kutsukortti, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn messuille.

Ota kutsukortti talteen ja merkitse kalenteriin syyskuun toiselle viikolle messumatka Tampereelle!

Turvallisuusmessut on Suomen johtava ja Pohjoismaiden laajin alan ammattitapahtuma. Messut esittelevät monipuolisesti alan uusinta tekniikkaa, tuotteita ja palveluita.

............................................................................................
Sivun alkuun

Hallitus linjasi iltakoulussaan keskiviikkona 19. toukokuuta pelastusalan tulevaisuuden kehittämistä. Linjaus perustuu selvitysmies Pekka Myllyniemen raporttiin.

Suomessa pelastustoiminnasta vastaa 22 alueellista kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta.

Pelastustoimen voimavarat organisoidaan pelastushenkilöstön toimintakyvyn perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Pelastuslaitoksilla tarvitaan henkilöstöä sekä raskaisiin pelastustehtäviin, muihin pelastustehtäviin että ennalta ehkäisevään toimintaan. Erilaisilla toimenkuvilla olevien työntekijöiden osaaminen tukee kokonaisuutta.

Kehittämistyön tavoitteena on, että palomiesten uran jatkuminen eläkeikään asti on mahdollista siten, että ansiotaso ei merkittävästi laske. Sisäasiainministeriön johtama pelastusalan johdon foorumi koordinoi kehittämistyötä.

Pelastuslaitosten työterveys- ja työturvallisuustoimintaa kehitetään osana johtamista. Sisäministeriö perustaa valtakunnallisen pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen, joka muodostuu pelastusalan toimijoista. Mukaan kutsutaan myös työmarkkinajärjestöt.

Pelastusalan ammatillisen koulutuksen järjestämistä selvitetään. Selvityksessä arvioidaan tutkintorakennetta ja opetussuunnitelmien kehittämistarvetta ottaen huomioon onnettomuuksien ehkäisyn näkökulma. Lisäksi selvitetään myös täydennyskoulutuksen tarpeet ja tutkimustoiminnan järjestäminen.

Hallitus edellyttää selvitystyön seurauksena toimenpiteitä, jotka alentavat ammattiin valmistuvien palomiesten keskimääräistä ikää. Nykyisin keskimääräinen palomiesten valmistumisikä on noin 27 vuotta. Myös pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan.

............................................................................................
Sivun alkuun

Vuosittain kokoontuva liittokokous on Palomiesliiton yli päättävä elin, joka muun muassa vahvistaa liiton strategiat ja sopimustavoitteet, tekee päätökset tärkeimmistä talouteen liittyvistä asioista sekä hyväksyy toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi.

Liittokokouksien välillä Palomiesliiton toimintaa johtaa liittohallitus. Hallituksessa paikallisyhdistykset ovat edustettuina 13 hallitusedustajan kautta.

Liittohallitus myös valmistelee asiat, jotka liittokokous käsittelee. Hallituksen jäsenillä on tärkeä rooli toimia paikallisyhdistysten ja hallituksen sekä liittokokouksen välisenä linkkinä. Hallituksen jäsenet tiedottavat tehdyistä päätöksistä omalla alueellaan, mutta ovat myös toiseen suuntaan toimivat jäsenten aloitteiden ja mielipiteiden väylänä.

Jokaisella liiton jäsenellä on mahdollisuus saada oma mielipiteensä liittohallituksen ja liittokokouksen tietoon hallitusedustajansa kautta. Ole aktiivinen - osallistu liiton kehittämiseen - vaikuta etujesi edistämiseen työyhteisössä! Hallituksen lisäksi palautetta voi antaa liiton toimistolle.

Tämän vuoden liittokokous järjestetään 30. marraskuuta. Kokouspaikasta tehdään päätös kevään aikana.

............................................................................................
Sivun alkuun

Ssairaanhoitopiiri voisi valita ensihoitopalvelun järjestämistavan tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla joko hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta.

Esitetty järjestämismalli ei muuta nykyistä tilannetta, jossa sekä yksityiset liikkeenharjoittajat että pelastustoimi ovat ensihoidon palveluntuottajia. Malli mahdollistaa nykyisen toiminnan etujen hyödyntämisen siten kuin se alueellisesti katsotaan parhaimmaksi. Lakimuutoksilla ei luotaisi monopoliasemaa pelastuslaitokselle. Vain vastuu ensihoitopalveluiden järjestämisestä siirtyisi kunnilta sairaanhoitopiireille.

Tällä hetkellä useilla alueilla pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut ilman kilpailutusta kunnan sisäisenä toimintana tai kilpailutuksen perusteella. Pelastustoimen palveluksessa on noin 600 yksinomaan sairaankuljetus ja ensihoitotyötä tekevää terveydenhuoltoammattilaista sekä lisäksi noin 1500 pelastajaa, jotka voivat toimia niin sairaankuljetuksen kuin pelastustoimenkin tehtävissä.

Uuteen terveydenhuoltolakiin esitetty säännös yhteistyöstä pelastuslaitoksen kanssa on tarpeen, jotta nykyinen tilanne voi jatkua. Kyseessä on kuntien välinen yhteistoiminta, eikä kilpailutus.

Hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän kevään aikana.

............................................................................................
Sivun alkuun

Helmikuussa sopimukseen päättyneiden kunta-alan neuvotteluiden tulos jäi Teknisten sopimuksen osalta laihaksi vaikeassa tilanteessa.

TS:n osalta samapalkkaerä (1.2.2010) on 0,4 prosenttia ja sen kohdennus on sopimustekstin mukaan naisvaltaisiin ryhmiin edellisen kierroksen tapaan.

Tekniikka ja Terveys KTN edellyttää, että samapalkkaerää kohdennettaessa otetaan huomioon edellisen samapalkkaerän vaikutukset: jos naisten ja miesten palkkaeroja saatiin viimeksi korjattua, tulee erä nyt kohdentaa korjaamaan muita rakenteellisia epäkohtia. Jos niitäkään ei ole, voidaan erä jakaa yleiskorotuksena paikallisesti.

- Jos perusteettomia samapalkkaeroja ei ole, voidaan erä kohdistaa paikallisen tasolla TS:n palomies-sairaankuljettajan ja KVTES:n sairaankuljettajan tehtäväkohtaisen palkan perusteettomaan palkkaeron sekä muiden epäkohtien korjaamiseen, huomauttaa KTN:n varapuheenjohtaja ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Tuloksellisuuserä 0,7 prosenttia (1.9.2010) tulee neuvottelujärjestöjen mukaan jakaa mahdollisimman tasaisesti. Paikallisia tuloksellisuushankkeita edellytetään käynnistettävän, mutta tiukkoja raameja niille ei aseteta.

Teknisten sopimuksen osaltakin työ palkkausjärjestelmän kehittämiseksi jatkuu sopimuskauden aikana. KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala huomauttaa, että sopimusta tulee kehittää nykyistä kilpailukykyisempään suuntaan. Kunta-alan palkankorotusten on tuettava kuntia houkuttelemaan tulevaisuudessakin osaavaa henkilöstöä myös tekniselle sektorille.

Lisää aiheesta huhtikuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Pelastustoimelle paras mahdollisuus on, jos pelastuslaitokset pystyvät kasvamaan laaja-alaisiksi turvallisuuden tavarataloiksi.

- Tulipalon, onnettomuuden, tapaturman ja väkivallan ennaltaehkäisy on tärkeintä, mutta siihen ei yhteiskunnassa koskaan päästä kokonaan. Aina täytyy olla valmius toimia nopeasti: auttaa uhreja, minimoida vahingot ja saattaa rikoksen tekijät edesvastuuseen, Holmlund sanoo.

Sisäministerin haastattelu ajankohtaisista pelastustoimen ja hätäkeskusten asioista julkaistaan helmikuun puolivälissä ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.

Palomiesten uraselvitys- ja eläkeasioiden lisäksi Holmlund ottaa kantaa mm. hätäkeskusten yhdistämiseen. Ennen maaliskuussa tehtävää päätöstä ministeri tapaa hätäkeskuspäivystäjiä kaikissa hätäkeskuksissa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Sisäasiainministeriön päätöksellä Kriisinhallintakeskus lähettää kevyen majoitusmoduulin (Light Base Camp) Haitin maanjäristysalueelle. Majoitusmoduuli mahdollistaa 60 avustustyöntekijän telttamajoittamisen ja toimintaedellytykset alueella.

Suomesta lähetettävä avustusmoduuli on osa pohjoismaista IHP (International Humanitarian Partnership) -konseptia.

Suomesta moduulia lähtee viemään ja ylläpitämään neljästä pelastusalan ammattilaisesta koostuva miehistö, jotka ovat FinnRescue Finland (FRF) -koulutettuja.

Kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivinen toiminta siirtyi sisäasiainministeriöltä Kriisinhallintakeskukselle vuonna 2009. FRF-muodostelma ja sen avustusmoduulit ovat tällä hetkellä 6-12 tunnin välittömässä lähtövalmiudessa kaikkialle maailmaan, oli sitten kyseessä luonnononnettomuus tai muu humanitaarinen avuntarve.

Kriisinhallintakeskus on lähettänyt myös kaksi tietoteknistä asiantuntijaa (ICT) tukemaan kansainvälistä pelastustoimintaa Haitin maanjäristysalueelle. Heidän tehtävänään on rakentaa ja ylläpitää tietoliikenneyhteyksiä maanjäristysalueella.

............................................................................................
Sivun alkuun

Hallitus hyväksyi keskiviikkona 13.1. iltakoulussaan hätäkeskusaluejaon kehittämistä koskevat keskeiset linjaukset. Hätäkeskusalueita suurennetaan siten, että niiden väestömäärät ovat vähintään 650 000 - 700 000 asukasta.

Hätäkeskusalueita suurennettaessa myös toimintamalleja ja johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Väestön turvallisuuden edistämiseksi tavoitteena on lyhentää hätäpuheluiden jonotusaikoja. Hätäkeskukset verkotetaan ja sen mahdollistamiseksi hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Alueet ovat Uudenmaan hätäkeskusalue (nykyiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukset), Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue (nykyiset Lapin hätäkeskus sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskus), Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalue (nykyiset Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskukset), Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalue (nykyiset Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskukset), Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalue (nykyiset Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskukset) ja Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue (nykyiset Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Savon hätäkeskukset).

Valtioneuvoston vahvistettua aluejaon sisäasiainministeriö määrää hätäkeskuslain nojalla hätäkeskusten sijainnin.

............................................................................................
Sivun alkuun

Lisäksi hanke esittää mm. uhkien arviointia koskevien valtakunnallisten ohjeiden muuttamista ja pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttöönottoa.

Toimintakykyhanke esittää seuraavia toimenpiteitä:

1. Pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamista, joka muodostuisi sisäasiainministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten, Suomen Kuntaliiton ja strategisten kumppaneiden muodostamasta verkostosta. Kehittämiskeskuksen toiminta olisi verkostomaista ja teknisesti sen toimintaa toteutettaisiin kehittämisstrategian mukaisesti Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämisyksikön toimesta.

2. Valtakunnallisten ohjeiden muuttamista siten, että pelastustoimen uhkien arvioinnissa otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset muuttuvat tekijät kuten vuoden- ja vuorokaudenaika. Ohjeistusta muutetaan nykyistä joustavammaksi siten, että se ohjaisi nopeampaan pelastustoiminnan aloittamiseen ja ottaisi paremmin huomioon paikalliset eroavaisuudet. Tavoitteena on oikeanlaiset voimavarat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Myös erityistilanteisiin varautuminen huomioidaan toimintavalmiusohjeessa.

3. Pelastustoimen henkilöstön sijoittamisen tulee perustua suorituskykyvaatimuksiin, jotka määritellään palvelutasopäätöksessä. Henkilöstön sijoittamisessa on hyödynnettävä koko pelastustoimen aluetta.

4. Pelastuslaitosten työterveys- ja työturvallisuustoiminnan laaja-alaista kehittämistä tehostamalla varhaisen välittämisen toimintatapoja, työterveyshuollon toimenpiteitä, pelastustehtävien riskienarviointia ja -hallintaa sekä esimiesten kouluttamista.

5. Pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän (FireFit) käyttöönottamista. Menetelmä mahdollistaa useiden fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden mittaamisen ja seurannan sekä yksilöllisen palautteenannon ja ohjeistuksen.

6. Pelastuslaitosten toimintamallien muuttamista siten, että ne tukevat ikääntyvän palomiehen uralla pysymistä. Periaate, että kaikki palomiehet tekevät kaikkea ja että kaikki pelastusyksiköt kykenevät pelastussukellukseen, on muutettava.

7. Pelastajakoulutuksen pääsyvaatimuksia muutetaan siten, että palomiehet valmistuvat nykyistä nuorempana.

8. Harvaan asuttujen alueiden palvelujen yhdistämistä tarkoituksenmukaisella tavalla on tuettava eri organisaatioiden yhteistyöllä.

Toimenpide-ehdotukset koskevat useita toimijoita ja hankkeen ehdotusten toteuttaminen edellyttää pelastusalan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden alalla toimivien tahojen sitoutumista ja hyvää yhteistyötä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Tekniikka ja Terveys KTN on jättänyt yhdessä muiden kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa Kuntatyönantajalle joukon yhteisesti sopimiaan tavoitteita seuraavaa kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) varten. Yhteiset sopimustavoitteet, joiden jättäminen käynnisti kunta-alan neuvottelut, koskevat laatu- ja tekstiasioita.

KTN, sen enempää kuin muutkaan pääsopijajärjestöt, ei ole vielä esittänyt tavoitteitaan palkankorotusten tasosta, ne täsmentyvät myöhemmin.

KTN ei hyväksy sitä, että palkkaus voisi kunta-alalla määräytyä järjestäytymisen perusteella. On täysin kestämätöntä että samaa työtä samalla työpaikalla tekevien palkka voisi eriytyä tällaisesta syystä. Niin palkankorotusten kuin yksilöllisen palkankin tulee määräytyä täysin riippumatta siitä, mihin ammattijärjestöön henkilö kuuluu. Kunta-alalle on muutoinkin turvattava kohtuullinen ansioiden ja ostovoiman kehitys.

KTN edellyttää, että valtiovaltaa lisää kuntarahoitusta. Jos kuntien palkansaajien hyvinvoinnista ei huolehdita, vaan ajaudutaan samanlaiseen palkkojen alennus- ja lomautuskierteeseen kuin 90-luvun laman aikaan, voivat seuraukset olla kuntapalveluille kohtalokkaat.

On muistettava, että taantuma ei mitenkään vähennä, paremminkin päinvastoin lisää kunnallisten palvelujen kysyntää. On täysin kohtuutonta yrittää pusertaa lisääntyvää työpanosta kuntien palkansaajilta jos samalla palkoissa säästetään ja henkilöstöä lomautetaan, jopa irtisanotaan.

Kaiken lisäksi, ilman lisärahoitusta myös työllistämistoimet uhkaavat jäädä kuntien hartioille, valtion on kannettava vastuunsa asiasta.

KTN edellyttää, että kunta-alalla jatketaan aloitettua samapalkkaohjelmaa ja laaditaan erillinen pitemmän ajan palkkaohjelma. Myös henkilöstön edustajien asemaa on parannettava, jotta kunnissa voidaan yhteistoiminnassa ja tasavertaisesti neuvotellen vastata tuleviin haasteisiin.

Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät tammikuun 2010 lopussa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Paketin rakentaminen ja koulutus on annettu FinnRescue Finlandille. Seuraavan puolentoista vuoden aikana FRF kehittää EU:lle uuden USAR-moduulin (Urban Search and Rescue) kylmässä pelastamiseen.

Euroopan komission myöntämä rahoitus tuo FRF-toimintaan 1,2 miljoonan euron kehittämisrahan.

Vuoden ajan sisäministeriön johdolla käydyt sopimusneuvottelut viiden FRF-pelastuslaitoksen (Helsingin pelastuslaitos sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Tampereen ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokset) päättyivät joulukuun alussa.

Kriisinhallintakeskus CMC Finland vastaa jatkossa kaikista kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvistä valmiuden ylläpito- ja operatiivisista tehtävistä. FinnRescue-toiminta avautuu kaikille kansainvälisen pelastustoiminnan ammattilaisille ja asiantuntijoille pelastuslaitoksesta riippumatta.

Lisää FRF:sta joulukuun lopussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Yhteiset sopimustavoitteet, joiden jättäminen käynnisti kunta-alan neuvottelut, koskevat laatu- ja tekstiasioita.

Pääsopijajärjestöt eivät vielä esittäneet tavoitteitaan palkankorotusten tasosta, vaan ne täsmentyvät myöhemmin.

Järjestöt esittävät yhteisesti, että työlainsäädännössä jo olevat määräaikais- ja vuokratyömääräykset kirjataan työehtosopimukseen. Tarkoituksena on saada perusteettomat määräaikaiset palvelussuhteet ja vuokratyön väärä käyttö loppumaan.

Järjestöt vaativat lisäksi vuosilomamääräysten yhtenäistämistä siten, että lyhytkestoisesta työsuhteesta saisi saman lomaoikeuden kuin pitkissä työsuhteissa.

Järjestöt haluavat myös vahvistaa luottamusmiesten tiedonsaantia ja neuvotteluoikeutta. Työsuojeluvaltuutettujen aseman järjestöt haluavat nostaa luottamusmiesten tasolle.

Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät tammikuun 2010 lopussa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ovat mm. nyt käynnissä olevat pandemiarokotukset. Rokotuksen ottamiseen käytettävä aika lasketaan työssäoloajaksi tartuntatautilain 40. pykälän nojalla.

Työajalla voi käydä ottamassa myös rokotukset, joita suositellaan otettavaksi työhön liittyvän altistuksen vuoksi. Esimerkki tällaisesta on hepatiitti B-rokotus, joka annetaan eräissä terveydenhuollon ammateissa työskenteleville. Myös työmatkalla tarvittavat rokotukset voidaan hakea työaikana.

Sikainfluenssarokotukset laajenevat vuoden vaihteessa koskemaan koko väestöä. Rokotuksen saavat myös yli 24-vuotiaat terveet aikuiset. Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä ja niistä tiedottamisesta kunnan asukkaille. Rokotus on maksuton ja vapaaehtoinen. Työnantajat voivat rokotuttaa työntekijänsä myös työterveyshuollossa, jolloin työterveyshuolto ja kunta sopivat rokotusjärjestelyistä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Vuosittain kokoontuva liittokokous on SPAL:n ylin päätöksentekijä. Päätösten lisäksi liittokokouksessa keskustellaan pelastusalan ajankohtaisista lainsäädäntö- ja hankeasioista.

Liittokokouskutsut ja -ohjeet on lähetetty paikallisyhdistyksille. Palomiesliiton henkilöjäsenet voivat tilata esityslistan toimistolta. Kokoukseen ilmoittaudutaan Palomiesliiton toimistolle ja majoitusvaraukset tehdään suoraan hotellille.

............................................................................................
Sivun alkuun

Ratkaisut parempaan työnäköön ovat yksinkertaisia ja pelastuslaitosten talouden kannalta hyvin edullisia. Kysymys on lähinnä siitä, ymmärretäänkö pelastuslaitoksella hyödyntää saatavilla olevia kypärän visiiriin ja savusukellusmaskiin asennettavia, henkilökohtaisesti hiottavia linssejä.

Pelastusalan ammattilainen lehden numerossa 509 esitellään Instrun asiantuntijan näkemyksiä palomiesten näkökyvyn parantamisesta ja kerrotaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kokemuksista.

............................................................................................
Sivun alkuun

Kokouksessa korostettiin Mäenpään kokemusta ja kehittämisotetta STTK:n johdossa.

- Mäenpää on tehnyt STTK:n näkyväksi ja arvoiltaan terveeksi palkansaajakeskusjärjestöksi. Hän on kehittänyt järjestöä yhteistyössä eri alojen taustoista tulevien jäsenten kanssa. Hän on myös tehnyt johdonmukaista työtä naisten ja miesten välisen palkkauksellisen tasa-arvon edistämiseksi, kiitti Mäenpäätä jatkokaudelle esittänyt jäsenjärjestö Pardian edustaja Eija Tuutti.

Jatkossa STTK:lta edellytetään muun muassa järjestön aseman vahvistamista suomalaisessa ja rajat ylittävässä päätöksenteon valmistelussa ja vaikuttamisessa. Työelämässä suuri haaste on työhyvinvointi, jota edistämällä työurat on mahdollista saada nykyistä pidemmiksi. Myös nuoret on kiinnitettävä ammattiyhdistysliikkeen toimintaan.

Mäenpää, 55, on johtanut STTK:ta vuodesta 2000. Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto.

............................................................................................
Sivun alkuun

Tärkeimmät muutokset ehdotuksessa koskevat onnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojien rakentamista.

Onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin määrällisistä palotarkastustavoitteista riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Tämä tarkoittaisi, että pelastuslaitokset tekisivät valvontasuunnitelman ja valvoisivat kohteita sen mukaisesti. Palotarkastukset muuttuisivat maksullisiksi.

Ehdotuksen mukaan hoitolaitoksissa tulisi laatia poistumisturvallisuusselvitys nykyisen suppeamman turvallisuusselvityksen sijaan. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, voitaisiin tilat tapauskohtaisesti määrätä suojattaviksi esimerkiksi automaattisella sammutuslaitteistolla.

Ehdotuksessa korostetaan, että rakennusten omistajalla ja haltijalla on velvollisuus pitää rakennus ja sen ympäristö sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen ja tahallisen sytyttämisen vaara on vähäinen. Nuohoojan työturvallisuuden parantamiseksi ehdotetaan lakiin velvoitetta pitää rakennuksen tikkaat kunnossa. Nykyinen nuohousjärjestelmä pysyy ehdotuksen mukaan ennallaan, koska sen katsotaan turvaavan nuohouspalvelut erityisesti syrjäseuduilla.

Palovaroittimia koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin siten, että palvelu- ja tukiasunnoissa velvollisuus palovaroittimien asentamiseen olisi toiminnanharjoittajalla, ei asukkailla.

Omatoimisesti pelastustoimenpiteisiin ryhtyneelle henkilölle pelastuslaitos maksaisi korvauksen pelastamisen yhteydessä turmeltuneista tai hävinneistä vaatteista, varusteista tai työvälineistä. Vastaavasti valtio suorittaisi tapaturmakorvauksen henkilölle, joka on loukkaantunut ryhtyessään omatoimisesti auttamaan onnettomuuden uhria.

Väestönsuojien rakentamista koskevia säännöksiä ehdotetaan myös uudistettaviksi. Uusiin rakennuksiin väestönsuoja tulisi rakentaa vain, jos rakennus tai rakennusryhmä on kerrosalaltaan vähintään 800 neliömetriä. Teollisuuden osalta rakentamisvelvollisuuden raja nousisi 1500 neliömetriin. Nykyisin väestönsuoja tulee rakentaa 600 neliömetriä suurempiin rakennuksiin.

............................................................................................
Sivun alkuun

Käräjäoikeus on antanut päätöksen tapauksessa, jossa Helsingin pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettajaa pahoinpideltiin kesken sairaankuljetustehtävää. Syytetty tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin ja korvaukseen, mutta ei virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Palomiesliiton koulutustilaisuudessa Seinäjoella keskusteltiin tapauksesta ja oikeuden tulkinnasta. Asiasta kerrotaan tarkemmin marraskuun alussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -jäsenlehdessä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Kalenteri jaetaan kaikille Palomiesliiton jäsenille. Hätäkeskuksissa työskenteleville jaetaan oma kalenteri postitse. Ylimääräisiä kalentereita voi tilata liiton toimistolta.

............................................................................................
Sivun alkuun

YT-neuvottelu- ja työturvallisuuskurssi järjestetään Seinäjoen Sokos Hotel Vaakunassa 7.10. Koulutus on tarkoitettu kaikille ay-toiminnasta kiinnostuneille, ja koulutuksen aiheita ovat mm. neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän perusteet, työturvallisuuteen liittyvät sopimukset ja pelastustoimen selvitystilanne.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut SPAL:n toimistolle 30.9. mennessä: toimisto@palomiesliitto.fi tai puh. (09) 867 8880.

............................................................................................
Sivun alkuun

Brysselissä 22. syyskuuta kokoontuneen EFFUAn mukaan palo- ja pelastustoimen operatiivisessa palvelujen tuotannossa julkinen palvelu on luontevin ja toimivin malli.

- Pelastustoimi muodostaa yhteiskunnan turvallisuuden tukipilarin. Pelastustoimen kehittäminen ja riittävä resursointi korostuvat erityisesti taloudellisen taantuman aikana, jolloin kansalaisten turvallisen arjen merkitys kasvaa, huomauttaa EFFUAn puheenjohtaja Kim Nikula.

- Pelastustoimen tehtävät sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka edellyttää virkasuhdetta kuntaan tai valtioon. Viranomaistoimintaa ei voi järjestää muuten kuin julkisen sektorin työnä.

Pelastustoimea kehitettäessä ei yksityistäminen saa olla päätavoitteena. EFFUAn näkemyksen mukaan Euroopassa on esimerkkejä vääristyneestä kehityksestä.

- Olemme Tanskassa juuri nähneet tuloksia, kun alueet muodostivat uuden sairaankuljetusorganisaation. Tuloksena on entistä vähemmän ambulansseja ja entistä pidemmät vasteajat, samalla hinnalla kuin aikaisemmin. Tämän lisäksi markkinoilla on yksi uusi ambulanssipalvelujen tarjoaja, ja yksityinen yritys kasvaa entistä suuremmaksi, toteaa puheenjohtaja Jesper Brone tanskalaisten palomiesten ammattiyhdistyksestä Brandfolkenes Organisationista.

Kokouksessaan EFFUA hyväksyi Brandfolkenes Organisationin liiton uudeksi jäseneksi. Kööpenhaminassa vuonna 1898 perustettu BO edustaa päätoimisia palomiehiä ja ensihoitohenkilöstöä kuudella pelastustoimen alueella.

EFFUAn jäsenliitot ovat osa kansainvälistä International Fire Fighter Unions Alliancea, jolla on noin 600 000 jäsentä.

............................................................................................
Sivun alkuun

Lähes kaikilla kuntien työpaikoilla järjestetään työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit marras-joulukuussa. Työsuojeluvaaleissa henkilöstö valitsee työsuojeluvaltuutetut ja heidän varahenkilönsä, työsuojelutoimikuntien jäseniä sekä tarvittaessa työsuojeluasiamiehiä. Vaaleissa valitaan valtuutetut vuosiksi 2010-2013.

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, joka toimii työyhteisössä turvallisen ja terveellisen työn puolesta. Valtuutettu on tärkeä, sillä yhdessä muun työsuojeluhenkilöstön - työsuojelupäällikön, työsuojeluasiamiesten, työsuojelutoimikunnan jäsenten - sekä esimiesten ja henkilöstön kanssa hän on varmistamassa, että pelastuslaitokset ovat henkisesti ja fyysisesti turvallisia työpaikkoja.

............................................................................................
Sivun alkuun

Tavoitteiden saavuttamista laskettiin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon osalta ja verrattiin viime vuoden vastaavaan aikaan.

91 prosenttiin hätäpuheluista vastattiin tavoiteajassa eli 10 sekunnissa. Vain neljä prosenttia soittajista joutuu odottamaan vastaamista yli 30 sekuntia.

Tavoite 30 sekunnin osalta saavutettiin myös erinomaisesti. Vain yksi keskus jäi prosenttiyksikön päähän tavoitteesta.

Hätäkeskukset ottivat ensimmäisten kuuden kuukauden aikana vastaan 2 056 000 ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 1 500 000. Vastaanotetuista ilmoituksista 834 000 johti tehtävän välittämiseen eteenpäin. Hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrä on laskussa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Selvitysmieheksi nimitetty Pekka Myllyniemi on aloittanut työnsä elokuun alussa. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö odottavat selvityksen tuloksia loppuvuoteen mennessä.

Selvityksen teettämisestä päätettiin hallituksen iltakoulussa kesäkuussa. Samalla hallitus totesi, että palomiesten työuran pidentämiseksi on myös mm. kehitettävä koulutusta niin, että palomieheksi valmistutaan nykyistä aikaisemmin.

Palomiesten työ on vaativaa ja edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koko työuran ajan

............................................................................................
Sivun alkuun

Ajantasainen materiaali sisältää myös merikortit koko Itämeren rannikkoalueelta, erilaisia maasto- ja kaupunkikarttoja, vaarallisten aineiden kuljetusten riskiluokitusaineiston ja tulvakartat niin vesistö-, kuin meritulvien osalta.

Aineistoa voi hyödyntää esimerkiksi pelastustoimen suunnittelu- ja riskinarviointitehtävissä. Tulvakarttojen avulla voi tehdä erilaisia tulvaskenaarioita ja tarkastella mahdollisen tulvan alle jääviä alueita ja veden syvyyksiä. Tämä helpottaa esimerkiksi mahdollisten evakuointien tekemistä tulvavaara-alueelta.

Sisäasiainministeriö on suunnittelemassa selainpohjaisen työkalun hankkimista karttamateriaalin jakamista ja päivittämistä varten. Tulevaisuudessa pelastuslaitokset voisivat saada karttamateriaalin ns. karttaportaalin kautta. Aiemmin pelastuslaitokset ovat hankkineet sähköisen karttamateriaalin itse.

............................................................................................
Sivun alkuun

Yhdistyksen perustavat Palomiesliiton jäsenet, jotka tähän saakka ovat kuuluneet liittoon henkilöjäseninä.

Itä-Uudenmaan palomiesten yhdistyksen puheenjohtajana toimii Roger Nybom, sihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Matti Rinne, luottamusmiehenä Jan-Erik Klingberg ja rahastonhoitajana Kimmo Sandvik.

Yhdistyksen perustamiseen ajoi huomio siitä, että pelkästään henkilöjäsenyys liitossa ei anna riittävää tukea paikalliseen edunvalvontaan.

- Pelastuslaitoksen isäntäkunta Porvoo teki suunnitelman työntekijöidensä lomauttamisesta, mutta meille pelastuslaitoksen henkilöstölle ei käynnissä olevista neuvotteluista ollut tullut mitään tietoa. Päätimme, että näin ei asiat voi jatkossa olla, ja että yhdistyksenä voimme paremmin vaikuttaa työyhteisömme asioihin, kertoo puheenjohtaja Roger Nybom.

Virallisen yhdistyksen perustaminen näkyi heti tiedonsaannin parantumisena. Yhdistys on kutsuttu mukaan neuvottelujärjestö KTN:n Porvoon seudun paikallisyhdistyksen hallitukseen.

Itä-Uudenmaan yhdistys on SPAL:n 26. paikallisyhdistys. Edellinen muutos yhdistyskentässä tapahtui, kun Valkeakosken palomiesyhdistys sulautui pääosin Tampereen palohenkilöstön jäseniksi viime vuoden lopulla.

............................................................................................
Sivun alkuun

Turkulainen Hölttä ja Co Oy on valtakunnallisesti toimiva täyden palvelun asianajotoimisto, joka on tunnettu erityisesti työ- ja virkamiesoikeuden asianajosta. Työoikeuden lisäksi toimistolla on erityisosaamista insolvenssioikeudessa (yritysten maksukyvyttömyys), liikejuridiikassa, markkinaoikeudessa ja yhdistyslaissa.

Työoikeus- ja työrikosoikeudesta toimiston perustajalla Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus. Yrityksen osaamista ovat käyttäneet useat ammattijärjestöt. Palomiesliitto ja Hölttä ovat sopineet yhteistyön aloittamisesta.

- Palomiehille ja hätäkeskuspäivystäjille on tärkeää varmistetaan entistä laadukkaammat lakitoimisto- ja asianajopalvelut, sillä jäsenten lakipalvelut ovat oleellinen osa liiton toimintaa, toiminnanjohtaja Petri Hynninen kertoo.

Varatuomari, asianajaja Olavi Hölttä arvioi pelastuslaitosten ja hätäkeskusten ammattilaisten virkasuhderiitojen muistuttavan montaa muuta ammattikuntaa, mutta että omanlaisiakin painotuksia löytyy.

- Määräaikaiset virkasuhteet on perusongelma monella virkamiesalalla, kuten yliopistoissa sekä kunnilla ja kuntayhtymillä erityisesti terveydenhoidossa. Toimisto on menestyksekkäästi hoitanut kymmeniä laittomiin määräaikaisuuksiin liittyviä oikeusjuttuja.

Toimiston kotisivulla voi tutustua oikeusjuttuihin, joita toimiston lakimiehet ovat olleet hoitamassa. Tietokannassa esitellään tosielämän tapauksia taustoineen ja niihin oikeuden antamat päätökset.

............................................................................................
Sivun alkuun

Pelastuslaitosten palvelutasoa ja palomiesten oikeusturvaa heikentävä palomiesten eläkeiän nostaminen 55 ikävuodesta 63-68 vuoteen on jäämässä jälleen ilman korjaavia toimenpiteitä, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin ratkaista. Useisiin kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin vastanneet vastuulliset ministerit, sisäministeri Anne Holmlund ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, ovat vastauksissaan selvästi osoittaneet, ettei hallitus aio laskea palomiesten eläkeikää, eikä resursoida pelastuslaitoksia eläkeiän nostamisen aiheuttamasta palvelutason laskusta millään tavoin. Tänään sisäministeri Anne Holmlundin poliittinen valtiosihteeri Antti Pelttari kertoi YLE:n uutisissa, että palomiesten eläkeiän laskeminen on epätodennäköistä nykyisen eläkepolitiikan perusteella.

20 vuotta sitten nostettu palomiesten eläkeikä on päätöksen voimaanastumisesta asti heikentänyt palomiesten työterveyttä ja - turvallisuutta sekä leikannut pelastuslaitosten palvelutasoa vuosi vuodelta yhä enemmän yli 50 vuotiaiden palomiesten määrän kasvaessa. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan 50 vuotta täyttäneistä palomiehistä vain noin puolet saavuttaa savusukelluksen edellyttämän toimintakyvyn alarajan.

Eläkeiän ollessa aikaisemmin 55 vuotta kyettiin silloinen työkykyrajoitteisten palomiesten määrä hallitsemaan urasuunnittelun keinoin palvelutasoa heikentämättä. Nyt raskas ja vaarallinen palomiestyö kohdistuu pienenevälle toimintakykyisten palomiesten ryhmälle, joka altistuu aikaisempaa enemmän erilaisille työterveysriskeille, samanaikaisesti kun pelastuslaitosten tehtävät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ministerit eivät ole vastauksissaan pureutuneet palomiesten eläkeiän aiheuttamiin ongelmiin, vaan neuvoneet pelastuslaitoksia siirtämään ne henkilöt uusiin tehtäviin, jotka eivät suoriudu palomiestyöstä. Käytännössä kukaan palomies ei pysty palvelemaan ammatissaan edes alhaisimpaan 63 vuoden eläkeikään saakka, paremmista eläkekertymävuosista puhumattakaan, vaan koko ammattikunta joudutaan tämän ratkaisumallin mukaan uudelleen kouluttamaan ja sijoittamaan uusiin tehtäviin työuran viimeisiksi vuosiksi.

Arviomme mukaan noin 60 heistä jää tulevaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeelle tai menehtyy ennen 65 vuoden ikää. Voimakkaasti kasvava palomiesten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisää merkittävässä määrin työnantajan eläkekustannuksia, joka leikkaa entisestään pelastuslaitosten resursseja. Pelastuslaitokset eivät perustehtävänsä perusteella voi kasvattaa työkyvyltään rajoittuneiden palomiesten määrää, elleivät ne saa jokaista toisiin tehtäviin siirrettyä palomiestä kohden uutta virkaa. Näin ollen loppua 40 palomiehistä uhkaa irtisanominen kunniakkaan uran kultaisena kädenpuristuksena.

Kun hallitus ja eduskunta eivät kanna vastuuta tekemänsä päätöksen seurausvaikutuksista, joutuvat pelastuslaitokset valitsemaan heikentävätkö ne kansalaisten turvallisuutta vai irtisanovatko erinomaisesti terveytensä loppuun asti palvelleet palomiehensä. Molemmat ratkaisut ovat tietysti täysin absurdeja ja osoittavat, että hallituksen ja eduskunnan tulee tehdä asiassa kestävä ratkaisu, joka mahdollistaa pelastuslaitoksille alueensa riskitasoa vastaavan palvelutason ja palomiehille muihin ammatteihin verrattavan tasa-arvoisen eläketurvan.

Palomiestyö on vaikeaa, vaativaa ja vaarallista. Se edellyttää tekijöiltään korkeatasoista toimintakykyä, osaamista, toimintatapoja ja välineitä. Kuten työterveystutkimus on osoittanut jättää palomiestyö voimakkaan jäljen tekijäänsä. Palomiehet ovat uransa alussa muuhun väestöön verrattuna toimintakyvyltään selvästi keskiarvon yläpuolella, mutta 50 ikävuoden jälkeen keskiarvon alapuolella. Tästä näkökulmasta ministeri Kiviniemen ratkaisu siirtää kaikki palomiehet uransa lopussa toisiin tehtäviin on nöyryyttävä, eikä ratkaise eduskunnan tekemän eläkepäätöksen aiheuttamia ydinongelmia.

Yhteiskunta odottaa palomiehiltä poikkeuksellista toimintaa läpi työuran, mutta esittää eläkeratkaisussaan yleisen eläkepoliittisen linjan soveltamista. Jos hallituksen ratkaisu tulee piirtymään Kiviniemen, Holmlundin ja Pelttarin esittämällä tavalla, niin pelastuslaitosten palvelutason sekä palomiesten työterveyden ja -turvallisuuden heikkeneminen jatkuu.

Palomiesten eläkeiän nostamisesta syntyy kaikissa ratkaisumalleissa negatiivisia vaikutuksia. Nykyisessä mallissa ne kohdistuvat hätätilanteisiin joutuneisiin ihmisiin, yhteiskuntaan sekä palomiehiin kasvavina kustannuksina, terveysvaikutuksina ja aineellisina vahinkoina. Mikäli eläkeikää laskettaisiin yleiselle länsimaiselle tasolle, turvattaisiin sillä pelastuslaitosten palvelutaso, palomiesten työterveys sekä taattaisiin heille muihin ammattiryhmiin nähden tasavertainen eläketurva.

Koska kysymys on suoraan sekä kansalaisten että palomiesten henkeen ja terveyteen vaikuttavasta ongelmasta, toivomme, että hallitus perehtyy asiaan syvällisemmin ja ratkaisee sen alentamalla palomiesten eläkeiän yleiselle länsimaiselle tasolle. Jos näin ei käy, lienee turvallisuuden viimeinen lukko eduskunnan suuressa salissa, jossa toivomme kansanedustajien yhteiskuntavastuun voittavan asiaa koskeneen poliittisen pelkuruuden.

............................................................................................
Sivun alkuun

Hätäkeskustoiminnan kehittämistä pohtineen strategiatyöryhmän mukaan Hätäkeskuslaitoksen toimintamallien yhdenmukaistaminen on edellytys resurssien tehokkaalle käytölle. Työryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille tänään.

Toiminnan kehittäminen edellyttää muun muassa yhtenäistä valtakunnallista tietojärjestelmää. Samanaikaisesti tulee toimintamallit eri hätäkeskuksissa yhtenäistää. Yhteisen tietojärjestelmän on suunniteltu olevan käytössä viimeistään vuonna 2015.

Työryhmän mukaan maata ei ole perusteltua jakaa nykyisenkaltaisiin erillisiin hätäkeskusalueisiin yhtenäisen toimintamallin ja tietojärjestelmän toteuttamisen jälkeen. Yhteisen tietojärjestelmän ja toimintamallin avulla tehtäviä voitaisiin tasata eri hätäkeskusten välillä ruuhka- ja kiiretilanteissa.

Alueita suurentamalla henkilökunnan määrä olisi helpompi mitoittaa työtehtävien mukaan. Osa yksiköistä voisi keskittyä erityis- ja neuvontatehtäviin. Työryhmän mukaan tulevaisuudessa hätäkeskusten toimialueita olisi neljästä kuuteen.

Työryhmä ei käsitellyt toimipaikkojen sijaintia, vaan siitä tulisi laatia eri selvitys. Henkilöstön asema muutoksessa tulee työryhmän mukaan turvata.

............................................................................................
Sivun alkuun

- Keskustelu siitä, kuka voitti, on tarpeetonta. Suomalaisten työuria on pidennettävä, mutta ei pakkokeinoilla vaan työhyvinvointia lisäämällä. Työssä jaksamiseen ja esimerkiksi työaikajärjestelyihin ja työterveyshuollon resursseihin pitää kiinnittää aiempaa painokkaammin huomio, Mäenpää sanoo.

STTK:lle on tärkeää, että jatkossakin työeläkepolitiikan valmistelu tapahtuu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä.

- Tämä lukee hallitusohjelmassa ja tästä on syytä pitää tiukasti kiinni. Myöskään hosuminen ei sovi eläkevalmisteluun, joka on mutkikasta ja vaatii monien toimijoiden asiantuntemusta, Mäenpää korostaa.

STTK muistuttaa, että eläkeuutisten varjossa koko ajan kurjentuvat talousuutiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

- Talouden kriisi on totta ja kaikki pitää tehdä sen nujertamiseksi. Suomeen tarvitaan koordinoitu kriisiajan työmarkkinaratkaisu, joka kohtelee palkansaajia tasa-arvoisesti. Tähän liittyvät neuvottelut tulisi käynnistää pikaisesti hallituksen johdolla.

............................................................................................
Sivun alkuun

Helsingin Uutiset uutisoi 15.2.2009 ilmestyneessä lehdessään Helsingin hätäkeskuspäivystäjien vastustavan siirtoa Keravalle Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen tiloihin. Hätäkeskuspäivystäjät pitävät siirtoa toimintaa ja työhyvinvointia heikentävänä sekä henkilöstön vaihtuvuutta lisäävänä toimenpiteen.

Helsingin kaupungin palomiehiä edustava Helsingin palohenkilöstö ry SPAL on yhtä mieltä mahdollisen siirron aiheuttamista ongelmista hätäkeskustyöskentelyyn. Tämän lisäksi nykytilaa heikentävät toimenpiteet vaikuttaisivat suoraan hätätilanteisiin joutuneiden kansalaisten ja kentällä työskentelevien viranomaisten turvallisuuteen.

Näkemyksemme mukaan hätäkeskuksen valtiollistamisen myötä hätäkeskuksen heikentynyt suorituskyky ja tekninen toimintavarmuus ei parane hätäkeskuksen paikkaa vaihtamalla, vaan henkilöstömäärää lisäämällä sekä työskentelyolosuhteita, -menetelmiä, osaamista ja toimintaa avustavaa tietotekniikkaa kehittämällä. Hätäkeskuksen siirtäminen pois omalta toiminta-alueeltaan heikentäisi hätäkeskuksen paikallistuntemusta ja yhteistyötä alueen kenttäviranomaisten kanssa.

Helsingin kunnallisen hätäkeskuksen siirtäminen osaksi valtion hätäkeskuslaitosta vuonna 2005 on aiheuttanut merkittävää toiminnan tason heikentymistä verrattuna sitä edeltäneeseen tilanteeseen, jolloin poliisilla oli oma hätäkeskus ja pelastustoimella sekä sosiaali- ja terveystoimella yhteinen yleinen hätäkeskus. Hätäkeskusuudistuksessa luotu uusi toimintamalli luotiin lähinnä maakuntien tarpeeseen, mutta se toteutettiin sellaisenaan myös Helsingissä, vaikka kaikki pääkaupungissa toimivat asiantuntijatahot vastustivat sitä.

Nyt kun hätäkeskusuudistus on päättynyt uuteen uudistukseen olisi toiminnasta vastaavien tahojen, sisäasiainministeriön pelastusosaton ja valtion hätäkeskuslaitoksen, syytä viimein tunnistaa pääkaupungin poikkeava toimintaympäristö sekä sen korkeat riskit ja räätälöidä ratkaisut, jotka toimisivat myös maamme pääkaupungissa.

Nähdäksemme tässä yhteydessä kannattaisi vakavasti pohtia poliisin toiminnan eriyttämistä omaan hätäkeskukseen ja pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskustoiminnan jatkamista yhdessä. Kansalaisille voisi silti toimia yksi yhteinen hätänumero 112 kaikissa hätätilanteissa, mutta hätätilanteiden käsittelystä vastaisivat oman alansa ammattilaiset.

............................................................................................
Sivun alkuun

Uusien tilastojen mukaan hätäkeskuslaitos ylitti vuoden 2008 tulossopimukseen asetetun tavoitteensa hätäpuheluiden vastausajassa, vaikka puolivuotisraportin perusteella arveltiin tavoitteesta jäätävän kaksi prosenttiyksikköä.

Hätäkeskuksissa otettiin vuonna 2008 vastaan noin 3,8 miljoonaa ilmoitusta, joista hätäpuheluja oli 2,9 miljoonaa. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista 45 prosenttia välitettiin eri viranomaisille. Loput tehtävät jäivät hätäkeskusten hoidettavaksi.

Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjaavina tahoina asettavat hätäkeskuslaitokselle vuosittain tulostavoitteet. Yksi hätäkeskuslaitoksen merkittävimmistä tulostavoitteista on ollut hätäpuheluiden vastausaika. Viime vuonna tavoitteena oli, että hätäkeskukset vastaavat 86 prosenttiin hätäpuheluista 10 sekunnissa. Hätäkeskuslaitos ylitti tämän tavoitteen ja pystyi vastaamaan 87 prosentissa hätäpuheluista 10 sekunnissa.

Loppuvuoden hyvät tulokset auttoivat meitä ylittämään tulostavoitteemme, vaikka alustava laskelma oli, että jäämme hieman alle tulostavoitteen. Emme ole tehneet mitään radikaaleja muutoksia, vaan olemme tuoneet tätä asiaa monessa eri paikassa esiin ja ottaneet puheeksi asian tärkeyden. Parannuksen on aiheuttanut päivystäjiemme oma toiminta, josta olemme erittäin tyytyväisiä, kiittelee hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Ari Ekstrand.

............................................................................................
Sivun alkuun

Tuhopolttojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmä on jättänyt loppuraporttinsa tuhopolttojen ennaltaehkäisyohjelmasta sisäasiainministeriölle. Ryhmä esittää, että sisäasiainministeriö vahvistaisi tuhopolttojen torjunnan resursseja ja asettaisi uuden seurantaryhmän mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimintaa kutsuttaisiin jatkossa tahallisten tulipalojen ennaltaehkäisyksi ja se liitettäisiin palontutkintaan.

Seurantaryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin tahallisten tulipalojen ennaltaehkäisyn ja palontutkinnan kansallinen keskus.

Työryhmä esittää myös, että meneillään olevan pelastuslain uudistamisen yhteydessä selkiytettäisiin säännökset, jotka koskevat pelastusviranomaisen suorittamaa palontutkintaa. Palontutkinta tulisi määritellä pelastusviranomaisen tehtäväksi siten, että siinä varmistetaan yhteistyö poliisin kanssa.

............................................................................................
Sivun alkuun

Ministeriöiden selvitykset oikeuskanslerille hätäkeskuslaitoksen toimintakyvystä ovat valmistuneet. Selvityksiin sisältyy joukko kehittämistoimenpiteitä, joista sisäasiainministeri Anne Holmlund ja peruspalveluministeri Paula Risikko ovat yhdessä sopineet.

Kehittämistoimenpiteet koskevat mm. avun tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa käytettävien poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen erillisten ohjeiden päivittämistä ja yhtenäistämistä, hätäkeskuspäivystäjien täydennyskoulutuksen lisäämistä sekä päihtyneiden asiakkaiden tapahtumapaikalla suoritetun tilannearvioinnin ja jatkotoimenpiteiden järjestämismallin kehittämistä.

Sisäasiainministeriö arvioi omassa selvityksessään, että hätäkeskusten toimintakyky on vähintään tyydyttävällä tasolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan hätäkeskusuudistus on valtakunnallisesti tehostanut ja parantanut sairaankuljetusvalmiutta eikä ministeriön mielestä ole tarpeen kyseenalaistaa viranomaisten yhteisen hätäkeskustoimintamallin toimivuutta.

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi ilmoituksen saatuaan avun tarpeen ja kiireellisyyden viranomaisten antaman ohjeistuksen mukaisesti. Päivystäjällä on käytössään poliisin, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen ohjeistus. Koska ohjeistus on toimialakohtaista, voi syntyä tilanteita, joissa päivystäjä toimii esimerkiksi terveystoimen ohjeistuksen mukaan, vaikka pitäisi käyttää poliisin antamaa ohjeistusta. Tällaisia ongelmia on syntynyt päihtyneiden avuntarvetta arvioitaessa.

Päivystäjien osaamisen lisääminen ja riskiarviokoulutuksen tehostaminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi keväällä 2008 asettanut työryhmän päivittämään hätäkeskuksissa käytettävän riskiarvio-ohjeistuksen.

Sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä sopineet hätäkeskuspäivystäjien koulutusohjelman tarkistamisesta uuden ohjeistuksen osalta.

Ministeriöt ovat lisäksi sopineet, että poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspäivystäjien riskiarvio-ohjeistus uudistetaan kokonaisuudessaan ja yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi ohjeeksi vuoteen 2012 mennessä.

Myös hätäkeskusten muu toiminta yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Tämä työ
on jo aloitettu sisäasiainministeriön asettamassa Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä.

............................................................................................
Sivun alkuun

- Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on hyvä ja toimiva. Kaksi kolmasosaa työttömistä työllistyy alle puolessa vuodessa, moni jo muutaman viikon aikana, hallitus korostaa kannanotossaan.

STTK:n hallituksen mielestä työttömyysturvan ongelma on turvan alhainen taso: usealla STTK-laisella työttömyyspäiväraha korvaa vain alle puolet palkasta.

- Viime päivien huonot uutiset yt-menettelyistä ja tehtaiden sulkemisista sekä kehnot työllisyysennusteet kannustavat kehittämään nykyistä muutosturvaa tehokkaammaksi.

STTK:n hallitus ei ansiosidonnaisen tuen korostamisella tarkoita, että heikko-osaisten asemaa ei tulisi sata-uudistuksella parantaa.

- STTK:n tavoitteena on uudistus, jossa myös perusturvan ongelmia kyetään korjaamaan. Sosiaaliturvan pitää tukea ihmisiä taloudellisessa ahdingossa ja auttaa nopeaan työllistymiseen.

STTK:n hallitus korostaa, että sosiaaliturva rahoitetaan verovaroin. Siksi rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla ja eikä uudistusta saa maksattaa ammattiliittojen jäsenillä.

STTK:n hallitus on tyytyväinen, että sata-uudistukseen liittyvää keskustelua käydään. Yksittäisistä komitean asioista STTK muistuttaa hallitusohjelmaankin kirjatusta vuorotteluvapaan vakinaistamisesta.

- Vapaasta on vain hyviä kokemuksia. Maan hallitus ja myös sata-komitea ovat epäonnistuneet, jos vuosikausia kestänyttä kokeilua vuorotteluvapaasta ei vihdoin saada vakinaistettua.

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on STTK:n jäsenliitto.

............................................................................................
Sivun alkuun

Pelastuslaitos on selvittänyt palveluksessaan olleiden palomiesten elinikää ja terveyttä. Selvityksen aineisto koostuu pelastuslaitoksen palveluksessa olleista 1036 henkilöstä.

Selvityksen perusteella on voitu havaita merkittäviä poikkeamia normaaliväestöön verrattuna. Keskeisin havainto on 65 vuoden keskimääräinen elinikä sekä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden poikkeuksellisen suuri määrä 39,8 prosenttia, joka on toteutunut keskimäärin 47,6 vuoden iässä. Pelastuslaitos on informoinut Työterveyslaitosta tuloksista.

Kun huomioidaan, että alan ammattitutkintokoulutukseen valittava henkilöstö testataan työterveyslaitoksen laatimien tiukkojen psyko-fyysisten testien avulla ja toimintakyky vuosittain ammattiin valmistumisen jälkeen, jonka lisäksi terveystarkastus toteutetaan normaalia useammin ja laajempana, voidaan tuloksia pitää hälyttävinä.

Selvityksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten havaintoja siitä, että palomiestyö on poikkeuksellisen raskasta ja vaativaa. Työssään henkilöstö altistuu psyykkisesti ja fyysisesti laaja-alaisesti erilaisiin tapaturmavaaroihin ja kuormitustekijöille, jota lisää työn ja sen sisältämien riskien vaikea ennustettavuus.

Palomiesten terveys ja turvallisuus sekä pelastuslaitosten palvelutaso on joutunut uuden haasteen eteen, kun henkilöstön eläkeikä nostettiin samaan tasoon kuin muissakin kunnallisissa ammateissa.

Aikaisemmin 55-vuotiaina eläköityneet palomiehet jäävät tulevaisuudessa eläkkeelle 63-68-vuotiaina. Käytännössä eläköitymisikä nousee vuosi vuodelta korkeammaksi, ollen nyt noin 59 vuotta.

Palomiesten työuran pidentyessä on todennäköistä, että henkilöstön työterveystulokset heikkenevät entisestään työelämän kehittämispyrkimyksistä huolimatta. Samalla pelastuslaitosten kyky vastata kasvaviin ja muuttuviin turvallisuusriskeihin heikkenee.

Hallitus on ohjelmassaan ilmoittanut ratkaisevansa pelastustoimen henkilöstön eläkeikäkysymyksen ja sen aiheuttamat ongelmat kuluvan vuoden aikana. Helsingin pelastuslaitos pitää tätä päätöstä pelastustoimen toimintakyvyn ja palvelutason sekä henkilöstönsä terveyden ja turvallisuuden kannalta keskeisimpänä kysymyksenä.

Näkemyksemme mukaan palomiesten eläkeikä tulisi ehdottomasti laskea yleiselle länsimaiselle tasolle. Suomalaisten palomiesten eläkeikä on tällä hetkellä länsimaiden korkein. Muissa maissa eläkeikä vaihtelee 55-60 vuoden välillä tai 25-30 vuoden yhtäjaksoisen palvelusajan välillä. Ruotsissa palomiehet eläköityvät 58-vuotiaina ja Norjassa 57-vuotiaina.

............................................................................................
Sivun alkuun

Ministeriöiden tulee antaa oma arvionsa Hätäkeskuslaitoksen kyvystä huolehtia sille laissa säädetystä tehtävästä vastaanottaa ja asianmukaisesti käsitellä sekä hälyttää tehtävän edellyttämä apu erityisesti terveystoimen hätäilmoitusten osalta. Lisäksi selvityksessä on otettava kantaa sosiaali- ja terveysministeriön asemaan Hätäkeskuslaitoksen johtamisessa.

Ministeriöiden tulee kertoa myös Hätäkeskuslaitoksen toiminnan valvonnasta yleisesti sekä yksittäisten hätäilmoitusten käsittelyssä ilmenneiden ongelmien seuranta- ja tutkintajärjestelmästä sekä esittää näkemyksensä valvonnan riittävyydestä ja asiaa koskevien säädösten asianmukaisuudesta.

Oikeuskansleri odottaa selvityksiä viimeistään 31.12.2008.

............................................................................................
Sivun alkuun

Vuoden 2008 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kaikki 15 hätäkeskusta ottivat vastaan yhteensä vajaat 2 miljoonaa ilmoitusta. Näistä ilmoituksista noin 1,5 miljoonaa oli hätäpuheluita. Puolivuotisraportin mukaan 85 prosenttiin hätäpuheluista vastattiin tavoiteajassa eli 10 sekunnissa.

Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettavat hätäkeskuslaitokselle vuosittain tulostavoitteet. Yksi merkittävimmistä tulostavoitteista on ollut hätäpuheluiden vastausaika.

Tänä vuonna tavoitteena on, että hätäkeskukset vastaavat 86 prosenttiin hätäpuheluista 10 sekunnissa. Ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen tilastot osoittavat, että 85 prosenttiin hätäpuheluista pystyttiin vastaamaan asetetussa tavoiteajassa.

Hätäkeskuslaitoksen ennuste kuitenkin on, että vuoden lopulla annetusta tavoitteesta jäätäisiin vielä kaksi prosenttiyksikköä.

Hätäkeskuksen vastausnopeus hätäpuheluihin kuvaa resursoinnin onnistumista eli sitä, miten paljon hätäkeskuspäivystäjiä on töissä suhteessa hätäpuheluiden määrään. Se, kuinka kauan soittaja joutuu odottamaan vastausta soittoonsa, riippuu siitä, kuinka monta työvuorossa olevasta päivystäjästä on juuri samalla hetkellä varattuna toisessa hätäpuhelussa.

Puolivuotisraportin mukaan suurimpaan osaan eli 59 prosenttiin hätäpuheluista vastataan jo viidessä sekunnissa tai alle. Yli 90 prosenttiin puheluista vastataan 30 sekunnissa tai alle.

............................................................................................
Sivun alkuun

Sisäasiainministeriö on asettanut ensi vuoden tavoitteeksi, että poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen siten, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Sisäasiainministeriön kokonaismäärärahat ovat noin 1 230 miljoonaa. Kehysmäärärahaan esitetään noin 20 miljoonan euron ylitystä. Pelastustoimen osuus tästä olisi kaksi miljoonaa euroa, joka jakaantuisi pelastajakoulutuksen lisäämiseen (877 000 euroa) ja Suomen kansainvälisen pelastustoimen voimavarojen turvaamiseen (1,1 miljoonaa euroa).

Pelastustoimen painopisteinä vuonna 2009 ovat asumisen paloturvallisuus sekä henkilöstön toiminta- ja palvelukyky.

Pelastustoimi toteuttaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa asumisen paloturvallisuuden toimenpideohjelmaa. Pelastustoimi on mukana paikallisten turvallisuussuunnitelmien tarkistamistyössä.

Hoito- ja hoivalaitosten (ml. palvelutalot) turvallisuusselvityskäytännöt yhdenmukaistetaan koko maassa.

Tavoitteena on myös vähentää erheellisten paloilmoitusten määrää.

Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistuvat ehdotukset pelastushenkilöstön toiminta- ja palvelukyvyn turvaamiseksi. Ensi vuonna käynnistetään pelastushenkilöstön fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittämistyöhön liittyvä kokeiluhanke pelastustoimen alueilla.

Hätäpuheluihin vastaamisnopeutta lisätään. Hätäkeskustietojärjestelmän uudistaminen aloitetaan.

............................................................................................
Sivun alkuun

Palomiesliiton osastolla C518 esitellään mm. liiton toimintaa, jäsenetuja ja jäsentuotteita.

Liiton jäsenet saavat messujen pääsylipun elokuussa jäsenlehden mukana. Messut ovat avoinna ke-to 9.30-16.30 ja pe 9.30-16.00.

Turvallisuusmessut kokoaa yhteen alan ammattilaiset jo yhdennentoista kerran. Messut ovat saavuttaneet Suomessa johtavan aseman ja ovat Pohjoismaiden laajimmat alan ammattimessut.

Esillä on pelastustoimen, poliisin, puolustusvoimien, hätäkeskuslaitoksen sekä tullin ja rajavartiolaitoksen kalustoa, välineitä ja varusteita. Pelastustoiminnan palveluita esittelevät mm. koulutusorganisaatiot, yksityiset turvallisuuspalvelut ja pelastusalan yhdistykset.

Turvallisuusmessujen kanssa järjestetään samanaikaisesti myös Kiinteistöturvallisuus sekä Työhyvinvointi -tapahtumat.

............................................................................................
Sivun alkuun

Hätäkeskusten kiireettömien puheluiden uudelleen järjestämistä pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille 12. kesäkuuta.

Työryhmä esittää, että käynnistetään hanke uuden 116 115 -palvelunumeron käyttöönottamiseksi koko julkishallinnossa.

Hätäpuheluihin vastataan omassa 112-numerossa. 116 115 -numeroon ohjattaisiin jatkossa kiireettömät neuvonta- ja opastuspuhelut. EU-tasolla numero 116 115 on ollut esillä viranomaisten palvelunumerona, mutta päätöstä numeron käyttöönotosta EU:n alueella ei vielä ole tehty. Numeroon soittaminen olisi kansalaisille maksutonta.

Työryhmä ehdottaa hätäkeskusten sisäisen toiminnan parantamiseksi useita toimenpiteitä. Hätäkeskusten salityöskentelyä kehitetään mm. yhteisellä menettelyohjeella aiheettomien puheluiden lopettamiseksi ja järjestetään päivystäjille koulutusta puheluiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Paloilmoitinlaitetestaus tulee automatisoida ja keskittää. Tämän tehtävän hoitaminen sitoo tällä hetkellä hätäkeskuksissa 15 henkilötyövuotta.

Eri viranomaisten (poliisi, pelastustoimi ja sosiaali- ja terveystoimi) riskiarviomanuaalit tulee yhtenäistää yhdeksi hätäkeskuspäivystäjän riskiarviomanuaaliksi. Nyt jokaisella viranomaisella on oma ohjeistuksensa ja niissä on myös alueellisia eroja. Hätäkeskuspäivystäjä joutuu seuraamaan useaa ohjetta puhelun aikana. Lisäksi hätäkeskuksen tehtäväkoodien lukumäärää tulee vähentää.

Työryhmän mukaan hätäkeskusten ja muiden viranomaisten yhteistyön toimintamallit tulee yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Viranomaisradioverkko VIRVEn käyttö tulisi työryhmän mukaan yhdenmukaistaa ja ns. statusviestit tulisi ottaa käyttöön.

............................................................................................
Sivun alkuun

Äskettäin valmistunut ohjelma huomioi laajasti kansalaisten odotukset ja tarpeet tuntea olonsa turvalliseksi ja turvatuksi.

-- Ohjelma on liian hyvä jäädäkseen pelkäksi paperiksi. Tekoja tarvitaan, vaatii STTK:n sisäisen turvallisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja Yrjö Suhonen.

Suhosen mukaan STTK:n Sisäisen turvallisuuden neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat valmiit ottamaan haasteen vastaan.

-- Me tiedämme, mitä turvallisuustyötä tekevä henkilöstö tarvitsee työnsä kehittämiseen. Jaksava, koulutettu ja riittävin resurssein varustettu henkilöstö pystyy takaamaan kansalaisten turvallisuuden entistä paremmin, hän jatkaa.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitetään erilaisten työryhmien ja yhteistyöhankkeiden perustamista. STTK:n sisäisen turvallisuuden neuvottelukunnan järjestöt tekevät yhteisesitykset nimityksistä sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisiin työryhmiin.

-- Tarjoamme asiantuntemuksemme sisäasiainministeriön käyttöön, jotta Suomesta saadaan sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti Euroopan turvallisin valtio vuoteen 2015 mennessä, sanoo Suhonen.

STTK:hon on perustettu sisäisen turvallisuuden neuvottelukunta vuoden 2008 alussa. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna Suomen Palomiesliitto (Kim Nikula), Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (Jorma Tiainen), Rajavartioliitto (Jussi Kämppi), Tullivirkamiesliitto (Mikko Grönberg) sekä Ammattiliitto Suora (Hannu Kivipato).

............................................................................................
Sivun alkuun

Sisäasiainministeriö on käynnistänyt verkkokuulemisen pelastuslain uudistamisesta oikeusministeriön ylläpitämällä Otakantaa.fi - sähköisellä kansalaisfoorumilla. Foorumilla kansalaiset voivat kommentoida hallinnossa käynnistyviä tai käynnissä olevia hankkeita, lainsäädäntöuudistuksia tai muita hallinnon ajankohtaisten toimenpiteiden valmistelua.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti syyskuussa 2007 pelastuslain uudistamisen esiselvitys -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää pelastuslain uudistamistarpeita. Hankkeelle asetettiin neljä alahanketta: onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelujärjestelmä, väestönsuojien rakentaminen sekä muiden kuin edellä mainittujen säännösten muutostarpeet.

Alahankkeet ovat laatineet muistiot, joissa on esitetty lain valmistelussa huomioon otettavat taustatiedot ja työryhmän näkemykset pelastuslain kehittämislinjauksiksi. Käynnistyvässä lainvalmistelutyössä sisäasiainministeriö tulee päättämään esiselvitysten ja kansalaisten verkkokuulemisen pohjalta varsinaiseen lainvalmisteluun otettavat asiakokonaisuudet ja valmistelulinjaukset. Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2011 alusta.

............................................................................................
Sivun alkuun

Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Ehdotuksessa esitetään, että jokainen peruskoululainen suorittaisi jatkossa turvallisuuskortin, joka antaisi valmiudet arvioida arjen riskejä ja toimia onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa.

Ohjelmaehdotuksessa esitetään, että rasistisiin rikoksiin puututaan nykyistä tehokkaammin. Poliisin resursseja tietoverkkorikollisuuden torjunnassa ehdotetaan lisättäväksi. Ohjelmassa on tavoitteena vähentää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä lähisuhde- ja perheväkivaltaa.

Jokaisen kunnan tulisi jatkossa ehdotuksen mukaan tehdä valtuuston johdolla kuntansa laaja-alainen turvallisuussuunnitelma.

Suuronnettomuuksien, erityisesti öljyntorjunnan, hallintaa tulee ehdotuksen mukaan kehittää voimakkaasti.

Palokuolemissa menehtyy vuosittain Suomessa noin 100 ihmistä, mikä on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku. Ehdotuksessa esitetään, että hoito- ja hoivalaitokset suojataan automaattisilla sammutuslaitteistoilla.

............................................................................................
Sivun alkuun