Palomiesliitto on jäsenenä sekä keskusjärjestö STTK:ssa että neuvottelujärjestö KTN:ssä. Valtiolla työskentelevien jäsenten osalta Palomiesliitto on lisäksi palkansaajajärjestö Pardian jäsen.
Seuraavassa on kerrottu STTK:n ja KTN:n tehtävät ja tarkemmin työ- ja virkaehtoihin liittyvästä neuvottelujärjestelmästä.
Keskusjärjestö STTK
Suomessa on kolme palkansaajien keskusjärjestöä: SAK, STTK ja Akava. Työehtojen neuvottelutoiminta on perinteisesti perustunut ns. kolmikantajärjestelmään, jossa osapuolina ovat olleet työntekijäjärjestöt, työnantajat ja valtio. Kolmikantaisesti on tehty TUPOja eli tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Työntekijöitä neuvotteluissa ovat edustaneet keskusjärjestöt.
TUPOja ei ole enää tehty, vaan työehdoista on sovittu liittotasolla. Keskusjärjestöjen rooli onkin muuttumassa sopijaosapuolesta kohti koordinoivaa ja lobbaavaa järjestöä. Palomiesliitolla on edustuspaikka sekä STTK:n hallituksessa että valtuustossa.
Neuvottelujärjestö KTN
Julkisella sektorilla työ- ja virkaehdoista neuvotellaan valtion ja kuntien sektorilla. Kummallakin sektorilla on oma neuvottelujärjestö eli pääsopijajärjestö: valtiolla JHL, JUKO ja Pardia, kuntasektorilla Kunta-alan Unioni, TNJ, JUKO ja KTN. Työantajien neuvottelujärjestöjä ovat Kuntatyönantajat KT ja Valtion työmarkkinalaitos VTML.
Palomiesliiton kunta-alan neuvottelujärjestö on Tekniikka ja Terveys KTN ja valtion neuvottelujärjestö on Pardia. SPAL on ollut KTN:n jäsen vuodesta xxxx. Pardian jäseneksi SPAL liittyi xxxx, ja jäsenyys koskee valtiolla työskenteleviä liiton jäseniä.
KTN:ssä Palomiesliitolla on varapuheenjohtajan, hallitusjäsenen, pelastusalan työryhmän puheenjohtajan ja kunta-alan sopimusryhmän jäsenen paikka. KTN:ssä on yhteensä seitsemän jäsenjärjestöä ja se edustaa 20 000 palkansaajaa.
KTN:n tehtävät
- Pääsopijajärjestönä KTN neuvottelee keskustason virka- ja työehtosopimuksista yhdessä Kuntatyönantajien kanssa
- KTN:n paikallisyhdistykset (noin 130 kpl) tekevät paikallisia virka- ja työehtosopimuksia palvelussuhteen ehdoista, yhteistoiminnasta ja neuvottelevat harkinnanvaraisista palkankorotuksista
- KTN:n luottamusmiesjärjestelmä sisältää yhteensä noin 1000 pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä, jotka hoitavat käytännön neuvottelutoimintaa työyhteisöissä
Kunta-alan pääsopimus
Se, ketkä saavat mistäkin asiasta sopia, perustuu pääsopijajärjestöjen yhdessä hyväksymään kunta-alan pääsopimukseen, jonka taustalla puolestaan on kunnallinen virkaehtosopimuslaki.
Keskustasolla:
- Neuvotellaan ja sovitaan virka- ja työehtosopimuksista
- Käydään valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut
Paikallistasolla:
- Neuvotellaan ja sovitaan tarvittaessa paikallisesta sopimuksesta sekä käydään sitä koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut
- Käydään virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut
- Käydään virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut
Pääsopimuksessa määritellään myös neuvottelumenettely eli etenemisjärjestys erimielisyystilanteissa.
Neuvottelumenettely käytännössä
Kun työpaikalla tulee työ- ja virkaehtosopimusta koskeva erimielisyys, neuvotteluja käydään seuraavassa järjestyksessä:
- Välitön neuvonpito
- Paikallisneuvottelu
- Keskusneuvottelut
Viimeisenä vaihtoehtona kiistat voidaan ratkaista työtuomioistuimessa.
- Välitön neuvonpito tapahtuu työpaikkatasolla, samoin kuin välitön yhteistoiminta. Siinä osapuolia ovat työntekijä ja hänen esimiehensä tai työntekijää edustava pääluottamusmies / luottamusmies ja esimies. Erimielisyyden ratkaisu käynnistyy aina työpaikkatason toiminnalla.
- Kun edetään paikallistason neuvotteluihin, osapuolia ovat KTN:n paikallisyhdistys / pääluottamusmies ja työnantajan edustaja.
- Jos neuvonpito etenee keskustasolle, erimielisyyttä puidaan pääsopijajärjestöjen kesken eli Tekniikka ja Terveys KTN:n ja Kuntatyönantajat KT:n kesken.
- Työtuomioistuimen kannetta ei saa panna vireille ennen kuin on käyty keskusneuvottelut.
Tärkeitä huomioita neuvottelujen käymisestä
- Aloitus: Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaisen viranomaisen (työnantaja) on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.
- Päättyminen: Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.
- Pöytäkirja: Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Keskusneuvotteluissa ja niissä paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa tai sen liitteissä selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Pöytäkirja on laadittava viivytyksettä neuvottelun päätyttyä.
Tunnisteet: ktn, luottamusmies, neuvottelujärjestelmä