Etusivu > Palomiesliitto > Edunvalvonta > Neuvottelujärjestelmä

Neuvottelujärjestelmä 

Julkisella sektorilla työ- ja virkaehdoista neuvotellaan valtion ja kuntien sektorilla. Kummallakin sektorilla on oma neuvottelujärjestö eli pääsopijajärjestö: valtiolla JHL, JUKO ja Pardia, kuntasektorilla JUKO, KoHo ja Kunta-alan Unioni. Työantajien neuvottelujärjestöjä ovat KT Kuntatyönantajat ja Valtion työmarkkinalaitos VTML.

Kuntasektorilla Palomiesliiton neuvottelujärjestö on Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo. Valtiosektorilla työskentelevien jäsenten osalta SPALin neuvottelujärjestönä on Pardia.

Kunta-alan neuvottelujärjestelmä

Kunta-alan pääsopimus

Se, ketkä saavat mistäkin asiasta sopia, perustuu pääsopijajärjestöjen yhdessä hyväksymään kunta-alan pääsopimukseen, jonka taustalla puolestaan on kunnallinen virkaehtosopimuslaki.

Keskustasolla:

  • Neuvotellaan ja sovitaan virka- ja työehtosopimuksista 
  • Käydään valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut

Paikallistasolla:

  • Neuvotellaan ja sovitaan tarvittaessa paikallisesta sopimuksesta sekä käydään sitä koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut.
  • Käydään virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut.
  • Käydään virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut.

Pääsopimuksessa määritellään myös neuvottelumenettely eli etenemisjärjestys erimielisyystilanteissa.  

Kunnallinen pääsopimus

Neuvottelumenettely käytännössä

Kun työpaikalla tulee työ- ja virkaehtosopimusta koskeva erimielisyys, neuvotteluja käydään seuraavassa järjestyksessä:

  1. Välitön neuvonpito
  2. Paikallisneuvottelu
  3. Keskusneuvottelut

Viimeisenä vaihtoehtona kiistat voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. 

Neuvottelujärjestelmäkaavio

Välitön neuvonpito tapahtuu työpaikkatasolla, samoin kuin välitön yhteistoiminta. Siinä osapuolia ovat työntekijä ja hänen esimiehensä tai työntekijää edustava pääluottamusmies / luottamusmies ja esimies. Erimielisyyden ratkaisu käynnistyy aina työpaikkatason toiminnalla.

Kun edetään paikallistason neuvotteluihin, osapuolia ovat pääluottamusmies ja työnantajan edustaja.

Jos neuvonpito etenee keskustasolle, erimielisyyttä puidaan pääsopijajärjestön ja KT:n kesken. Työtuomioistuimen kannetta ei saa panna vireille ennen kuin on käyty keskusneuvottelut.

Tärkeitä huomioita neuvottelujen käymisestä

Aloitus: Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaisen viranomaisen (työnantaja) on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

Päättyminen: Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

Pöytäkirja: Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Keskusneuvotteluissa ja niissä paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa tai sen liitteissä selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Pöytäkirja on laadittava viivytyksettä neuvottelun päätyttyä.

Välitön neuvonpito

Ensivaiheessa tulkintaerimielisyydet pyritään ratkaisemaan asianomaisen viranhaltijan / työntekijän tai häntä edustavan pääluottamusmiehen / luottamusmiehen sekä työnantajan edustajan välisellä välittömällä neuvonpidolla.

Välitön neuvonpito on vapaamuotoista ja suullista eikä edellytä pöytäkirjan tai muistion laatimista. Työantajan tulee perustella tulkintansa ja osoittaa se TS/KVTESin kohta, johon hän tulkintansa perustaa. Mikään epämääräinen viittaus asiaan ei ole riittävä peruste. Perusteen tulee aina olla TS/KVTESin mukainen.

Välitöntä neuvonpitoa voidaan pyytää suullisesti tai kirjallisesti. Neuvottelujen aloittamiselle tai käymiselle ei ole asetettu mitään täsmällisiä määräaikoja, mutta neuvonpito tulisi sitä pyydettäessä käydä viivytyksettä, muutamassa päivässä.

Käydyistä keskusteluista voidaan laatia yhteinen muistio, jos se katsotaan asian laadun vuoksi tarpeelliseksi. Yleensä muistion laatiminen on järkevää, jotta jatkoneuvotteluissa voidaan todeta asiat, joista ollaan oltu eri mieltä (esimerkiksi TS/KVTESin pykälä ja sen kohta). Luottamusmiehen on hyvä olla itse muistion kirjoittajana. Muistioon tulee kirjata erimielisyyttä aiheuttanut asia, paikalla olevat henkilöt ja heidän kantansa asiassa, päiväys ja allekirjoitukset.

Jollei välittömässä neuvonpidossa päästä yksimielisyyteen, luottamusmies tai viranhaltijayhdistys voi tarvittaessa pyytää asiasta paikallisneuvotteluja. Paikallisneuvotteluja voidaan pyytää myös ilman välitöntä neuvonpitoa (joskus työnantaja ei yksinkertaisesti halua keskustella asiasta) mutta yleensä asian selvittely on syytä aloittaa välittömällä neuvonpidolla.

Paikallisneuvottelut

Paikallisneuvotteluissa on kyse sopimusmääräysten tulkinnasta. Paikallisneuvotteluja on aina pyydettävä kirjallisesti ja samalla on ilmoitettava pääkohdittain ne asiat, joista halutaan neuvotella.

Paikallisneuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa kirjallisen vaatimuksen jättämisestä.

Neuvottelut käydään työnantajan edustajien kanssa (työnantajan edustajan kanssa, joilla on oikeus käydä paikallisneuvottelut ko. kunnassa). Työnantajan toisena osapuolena paikallisneuvotteluissa on pääsopijajärjestö tai sen pääluottamusmies/luottamusmies, Palomiesliitolta paikallisyhdistyksen pääluottamusmies/luottamusmies neuvotttelujärjestö KoHon mandaatilla. Palomiesliitto antaa neuvottelijoille tarvittaessa asiantuntija-apua.

Paikallisneuvotteluista pidetään aina pöytäkirjaa, joka tarkastetaan osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjasta tai sen liitteistä tulee käydä ilmi riittävän yksilöitynä neuvottelun kohteena oleva asia, osapuolten näkemykset perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Mikäli neuvottelujen kohteena olevaa asiaa ei ole kirjattu riittävän laajasti ja yksilöidysti, se saattaa johtaa myöhemmin lisäselvityksiin ja näin keskusneuvottelujen pitkittymiseen. Pöytäkirja tulee laatia viivytyksittä neuvottelujen päätyttyä.

Paikallisneuvottelujen tulos ei sido kuntatyönantajan hallitusta ennen kuin se on sillä hyväksytetty.

Neuvottelut katsotaan päättyneeksi sinä päivänä, jona osapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneeksi. Neuvottelut voidaan siis todeta päättyneiksi siinäkin tapauksessa, että työnantaja ei suostu laatimaan pöytäkirjaa tai pöytäkirjan laatiminen viivästyy kohtuuttomasti (kuukausia).

Jos paikallisneuvottelut päättyvät erimielisinä, asia voidaan saattaa käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta kuntatyönantajan paikallisneuvotteluasiassa tekemään päätökseen eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintariita-asiana käsiteltäväksi, jos asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan, niin kuin virka- ja työehtosopimuksien soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet kuuluvat.

Mistä voidaan neuvotella paikallisesti?

Sopimusten tulkintaa koskevien neuvottelujen lisäksi voidaan sopia paikallisesti poikettavaksi valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy, ja ellei valtakunnallisissa sopimuksissa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimusmahdollisuutta.

Paikallista sopimusoikeutta on rajoitettu KVTES:n yleisen osan 4 §:ssä. Sen mukaan paikallisesti ei voida sopia esimerkiksi säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, vuosiloman pituudesta eikä äitiys- ja sairauslomaetuisuuksista.

Sopia voidaan esimerkiksi kokemuslisistä, määrävuosikorotuksista ja -lisistä. Myös vuosittaiset työajan joustoa koskevat paikalliset sopimukset on katsottava pääsopimuksen sallimiksi paikallisiksi sopimuksiksi.

Paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena ovat käytännössä kyseinen kunnallinen viranomainen sekä palomiesten osalta KoHo / Palomiesliitto.

Ennen sopimuksen allekirjoittamista luottamusmiehen tulee selvittää tarvitaanko siihen KoHon / Palomiesliiton virallinen valtakirja.

Merkittävistä mm. palkkaus-, työaika- ja päivystysjärjestelmiä koskevista muutoksista on syytä ottaa yhteytä liiton toimistoon hyvissä ajoin ennen neuvotteluja.

Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta koskien myöskin määräajaksi tehtyjä paikallisia sopimuksia. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Paikallista sopimusta koskevat soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisesti. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, ei ole estettä käsitellä asiaa keskusneuvotteluissa tai työtuomioistuimessa.

Harkinnanvaraisten asioiden paikalliset neuvottelut

Henkilöstön kannalta merkittävät virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevat yleiset periaatteet tai perusteet, jotka voivat koskea muutakin kuin palkkaa, kuuluvat neuvotteluvelvoitteen piiriin.

Tällöin neuvottelujen kohteena ovat siis yleiset periaatteet tai perusteet eikä esimerkiksi yksittäisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden palkkaus. Neuvottelussa pyritään yksimielisyyteen, mutta se ei ole ehdottoman välttämätöntä. Viimekädessä päätösvalta on tällöin kunnallisella viranomaisella eikä erimielisyyttä voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimeen.

Esimerkiksi periaatepäätökset palkkahinnoitteluja ja henkilökohtaisia lisiä koskevien sopimusmääräysten soveltamisesta ovat tällaisia päätöksiä, vaikka ne asiallisesti yleensä perustuvatkin osapuolten yhteisiin näkemyksiin.

Keskusneuvottelut

Jollei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voi siirtyä keskustasolle KoHon ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen väliseen keskusneuvotteluun. KoHon puolesta neuvotteluista vastaa Palomiesliitto, kun asia koskee Palomiesliiton jäseniä.

Keskusneuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa kirjallisen vaatimuksen jättämisestä, elleivät osapuolet sovi muusta määräajasta.

Keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa ja neuvottelut katsotaan päättyneeksi samalla tavalla kun paikallisneuvotteluissa.

Työtuomioistuinmenettely

Jollei keskusneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen ja se sitoo kaikkia osapuolia.

Takaisin

Tunnisteet: luottamusmies, neuvottelujärjestelmä