Etusivu > Palomiesliitto > Säännöt

Säännöt 

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n säännöt:
  1. NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE
  2. TARKOITUS
  3. TOIMINTA
  4. SITOUTUMATTOMUUS
  5. RAHASTOT
  6. SPAL:IIN LIITTYMINEN
  7. YHTEISTYÖJÄSENET
  8. KUNNIAJÄSENYYS JA ANSIOMERKIT
  9. KANNATUSJÄSENET
  10. SPAL:N JÄSENMAKSU
  11. VAPAAJÄSENET
  12. JÄSENYHDISTYKSEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
  13. HENKILÖJÄSENEN EROTTAMINEN
  14. JÄSENYHDISTYKSEN VELVOLLISUUDET
  15. JÄSENYHDISTYKSEN OIKEUDET
  16. TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ
  17. SPAL:N LIITTOKOKOUS
  18. LIITTOHALLITUKSEN VAALI JA KOKOONPANO
  19. SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT
  20. LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET JA ASIOIDEN KÄSITTELY NIISSÄ
  21. LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT
  22. JÄRJESTÖN JOHTAJA
  23. LIITTOÄÄNESTYS
  24. OIKEUSAPU
  25. TYÖTAISTELUT
  26. TILIT JA TILINTARKASTUS
  27. SPAL:N NIMENKIRJOITUSOIKEUS
  28. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
  29. SPAL:N PURKAUTUMINEN
  30. YHDISTYSLAIN SOVELTAMINEN

 

  
1) NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

Yhdistyksen nimi on Suomen Palomiesliitto SPAL ry. Näissä säännöissä myöhemmin tarkoitettaessa Suomen Palomiesliitto SPAL:a käytetään nimitystä SPAL. Edelleen näissä säännöissä tarkoitettaessa jäsenyhdistyksiä tai luonnollisia henkilöitä, jotka ovat jäseniä, käytetään nimitystä jäsen.

SPAL:n kotipaikka on Vantaan kaupunki.

SPAL:ssa on käytettynä kielenä sekä suomen että ruotsin kieli. Virallinen kieli on kuitenkin suomi, joka on pöytäkirjoissa ja vastaavissa yksinomainen kieli.

SPAL:n toiminta-alue on koko Suomi.

  
2) TARKOITUS

SPAL:n tarkoituksena on toimia valtion, kuntien ja kuntainliittojen sekä yksityissektorin työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön ammattiliittona. SPAL:n tarkoituksena on

1) valvoa jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja

2) vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä

3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaa ja keskinäistä vastuuntuntoa.

  
3) TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi SPAL

1) käy neuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi, tekee näitä koskevia tutkimuksia ja esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaaviin toimenpiteisiin jäsenten asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa

2) edistää ja tukee Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (finnrescueforce, FRF) toimintaa sekä neuvottelee FRF:n henkilöstön palvelussuhteen ehdoista

3) edistää pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön järjestäytymistä SPAL:n jäsenyhdistyksiin ja SPAL:iin

4) ohjaa, tukee ja valvoo jäsentensä toimintaa sekä edistää heidän keskinäistä yhteistoimintaansa

5) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja neuvontatoimintaa sekä järjestää jäsenille vapaa-ajan urheilu- ja virkistystoimintaa

6) osallistuu jäseniä koskevan ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen neuvottelemalla, antamalla lausuntoja ja tekemällä aloitteita

7) antaa jäsenille oikeusapua jäljempänä 22) kohdassa säädetyllä tavalla

8) voi avustaa jäseniä taloudellisesti liittokokouksen erikseen säätämällä tavalla

9) ylläpitää yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, edustaa jäseniä kotimaassa ja ulkomailla sekä

10) edistää hyviä neuvottelusuhteita kunnallisiin ja muihin jäsenten työantajiin sekä näiden muodostamiin järjestöihin

11) toimintansa tukemiseksi SPAL voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa, hallita, hankkia ja myydä kiinteää ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kustannustoimintaa, kioskikauppaa sekä ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikkeitä.

  
4) SITOUTUMATTOMUUS

SPAL on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

SPAL voi olla jäsenenä tai osakkaana sen tarkoitusta edistävissä koti- tai ulkomaisissa yhteisöissä. SPAL:n jäsenyydestä ammatillisissa keskusjärjestöissä päättää liittokokous. Ammatilliseen keskusjärjestöön liittymisestä ja siitä eroamisesta voidaan päättää vain, jos asiasta on ollut maininta kokouskutsussa ja päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

  
5) RAHASTOT

SPAL:lla on palkkausta ja muita palvelussuhdetta koskevien asioiden ajamista varten tukirahasto sekä muita rahastoja, joiden perustamisesta ja kartuttamisesta päättää liittokokous. Rahastojen käytöstä ja hoidosta päättää liittohallitus niissä puitteissa, jotka liittokokous on sille asettanut rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan.

  
6) SPAL:IIN LIITTYMINEN

SPAL:iin voivat liittyä rekisteröidyt yhdistykset, joita kutsutaan jäsenyhdistyksiksi ja luonnolliset henkilöt sekä pelastusalalle tai hätäkeskuksiin valmistuvat opiskelijat. Liittyvän jäsenyhdistyksen jäsenten ja suoraan liittyvien luonnollisten henkilöiden tulee olla pelastus- ja hätäkeskushenkilöstöä. Liittyvän jäsenyhdistyksen osalta on kuitenkin riittävää, jos yhdistyksen jäsenistä yli puolet on pelastus- ja hätäkeskushenkilöstöä.

Päätöksen liittymisen hyväksymisestä tekee liittohallitus. Liittymishakemuksen on oltava kirjallinen, jossa tulee olla liitteenä jäsenyhdistyksen säännöt. Jos liittohallitus ei hyväksy hakemusta liittoon liittymisestä, voi hakija pyytää siirtämään hakemuksen liittokokouksen ratkaistavaksi.

Jäseniä hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon neuvottelusuhteiden tarkoituksenmukainen järjestäminen työnantajaan. Henkilöjäsenten osalta menetellään liittymisasiassa soveltuvin osin siten kuin yhdistysjäsenten osalta.

 
7) YHTEISTYÖJÄSENET

Yhteistyöjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, jonka tarkoitus ja toiminta eivät ole ristiriidassa SPAL:n tarkoituksen ja toiminnan kanssa. Yhteistyöjäseniksi voidaan hyväksyä myös opiskelijoiden muodostamia rekisteröityjä yhdistyksiä. Liittohallitus päättää yhteistyöjäsenyyden ehdoista ja mahdollisesta yhteistyöjäsenmaksusta. Yhteistyöjäsenen edustajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhteistyöjäsenellä on liittokokoukselle aloiteoikeus.

  
8) KUNNIAJÄSENYYS JA ANSIOMERKIT

Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua SPAL:n kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on edistänyt huomattavassa määrin SPAL:n toimintaa. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Ansiokkaasta toiminnasta SPAL:n hyväksi voi liittohallitus myöntää ansiomerkkejä.

Ansiomerkkien säännöt vahvistaa liittohallitus.

  
9) KANNATUSJÄSENET

Jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle 2) kohdassa tarkoitetun työnantajan palveluksesta, voi jäsenyhdistyksensä sääntöjen mukaan säilyttää jäsenyytensä jäsenyhdistyksessä kannatusjäsenenä. Kannatusjäseniksi voidaan ottaa myös yksittäisiä henkilöitä, jotka asennoituvat myönteisesti liiton toimintaan. Kannatusjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta eikä vaalikelpoisuutta SPAL:n toimielimiin, eikä häntä oteta huomioon jäsenyhdistyksen edustusta SPAL:n toimielimiin määriteltäessä. Muulle kuin eläkkeelle jääneelle kannatusjäsenelle voi liittokokous kuitenkin määrätä vuotuisen kannatusjäsenmaksun.

  
10) SPAL:N JÄSENMAKSU

Sääntömääräinen liittokokous päättää jäsenmaksun suuruudesta, joka jäsenyhdistyksen on suoritettava SPAL:lle tai henkilöjäsenen ollessa kyseessä henkilön itse on suoritettava SPAL:lle.

Jäsen, joka on jäänyt vaille varsinaista palkkaa irtisanomisen, lomautuksen, palkattoman virkavapauden, työloman, opiskelun, asevelvollisuuden, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tai on äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla, joutuu suorittamaan jäsenmaksuna liitolle liittokokouksen määrittelemän kiinteän euromääräisen jäsenmaksun.

Vuoden aikana liittyneistä tai eronneista jäsenistään jäsenyhdistys tai jäsen kuitenkin suorittaa SPAL:n jäsenmaksun vain jokaista sellaista kuukautta kohti kun hän on ollut SPAL:n jäsen.

  
11) VAPAAJÄSENET

Liittohallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti jäsenyhdistyksen hallitus voi kirjallisesta anomuksesta vapauttaa jäsenen kokonaan tai osittain SPAL:n jäsenmaksusta, mikäli hän osoittaa, että on vähintään kolmekymmentäviisi (35) vuotta maksanut ammattijärjestölle jäsenmaksunsa.

SPAL:n kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

  
12) JÄSENYHDISTYKSEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenyhdistys, joka haluaa erota SPAL:sta, menetelköön yhdistyslain mukaan. Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenyhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa. Eroavan jäsenyhdistyksen jäsenyys ja jäsenmaksuvelvollisuus sekä muut velvollisuudet SPAL:a kohtaan jatkuvat saman vuoden loppuun, minkä ajan kuluessa jäsenyhdistys voi vielä peruuttaa eronpyyntönsä tai jäsen liittyä toiseen jäsenyhdistykseen menettämättä jäsenetujaan.

Liittohallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, joka ei noudata SPAL:n toimielinten päätöksiä, laiminlyö jäsenmaksuvelvollisuutensa tai muutoin menettelyllään SPAL:ssa tai sen ulkopuolella on huomattavasti vahingoittanut SPAL:a.

Erotettu jäsenyhdistys voi valittaa kirjallisesti päätöksestä liittokokoukselle antamalla liittohallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa liittokokouksessa, kuitenkin viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun erottamisesta annettu kirjallinen valitus on saapunut liittohallitukselle.

Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää kaikki oikeutensa SPAL:n omaisuuteen. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa, että valituksella ei muutosta haeta, määräajan umpeen kuluttua.

  
13) HENKILÖJÄSENEN EROTTAMINEN

Henkilöjäsenen erottamisen tai eroamisen osalta menetellään soveltuvin osin siten kuin 12) kohdassa on sanottu.

Jos henkilöjäsen liittyy jäsenyhdistykseen, joka on SPAL:n jäsen jäsenyhdistyksenä, lakkaa henkilöjäsenen jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa sinä hetkenä, kun hänet on hyväksytty jäsenyhdistyksen jäseneksi. Mikäli SPAL:n henkilöjäsenet perustavat jäsenyhdistyksen, joka jäsenyhdistyksenä liittyy SPAL:iin, lakkaa henkilöjäsenten jäsenyys erottamisen kautta SPAL:ssa silloin, kun SPAL hyväksyy edellä mainitun yhdistyksen jäsenyhdistyksekseen. Mikäli henkilöjäsenen työpaikkaan perustetaan jäsenyhdistys, on henkilöjäsen velvollinen eroamaan SPAL:stä, siitä huolimatta liittyykö henkilöjäsen mainittuun jäsenyhdistykseen, silloin kun yhdistys hyväksytään SPAL:n jäsenyhdistykseksi. Liittohallitus tarvittaessa ratkaisee sen seikan, onko henkilöjäsenen työpaikkaa pidettävä alueellisesti samana kuin jäsenyhdistyksen sijaintia.

  
14) JÄSENYHDISTYKSEN VELVOLLISUUDET

Jäsenyhdistyksen on näiden sääntöjen lisäksi

1) huolehdittava siitä, että jäseneksi liittyvä henkilö asianmukaisesti täyttää liittohallituksen vahvistaman luottamuksellisen jäsenrekisteri-ilmoituksen sekä lähetettävä mainittu ilmoitus ja muut jäsenyhdistykselle toimitetut jäsenrekisteritietojen muutosilmoitukset kuukausittain SPAL:lle

2) suoritettava liittojäsenmaksut SPAL:lle liittohallituksen päättämällä tavalla ja kunkin vuoden loppuun mennessä toimitettava SPAL:lle jäljennös työnantajien jäsenyhdistykselle antamasta selvityksestä tai muu vastaava selvitys edellisenä vuotena perityistä jäsenmaksuista

3) lähetettävä SPAL:lle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä vuodelta vain liittohallituksen sitä erikseen pyytäessä, liittohallituksen päättämällä tavalla

4) avustettava SPAL:ia tietojen ja tilastojen keräämisessä sekä tiedotettava SPAL:lle neuvottelutapauksista edunvalvonta-asioissa tai tekemistään sopimuksista

5) pidättäydyttävä sellaisen sopimuksen tekemisestä, joka saattaa vahingoittaa SPAL:ia, toista jäsenyhdistystä tai sen jäseniä

6) varattava SPAL:n edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissaan sekä

7) mahdollisuuksiensa mukaan muutoinkin avustettava SPAL:ia yhteisten asiain hyväksi tehtävässä työssä.

  
15) JÄSENYHDISTYKSEN OIKEUDET

Jäsenyhdistys on oikeutettu saamaan SPAL:lta kaiken mahdollisen tuen, mitä se nämä säännöt ja SPAL:n tarkoituksen huomioon ottaen katsoo asioittensa menestyksellistä hoitamista varten tarpeelliseksi.

  
16) TOIMIELIMET JA HENKILÖSTÖ

SPAL:n toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus ja erikseen päätettävät muut toimielimet.

Liitolla on järjestön johtaja sekä muu henkilöstö.

  
17) SPAL:N LIITTOKOKOUS

Joka vuosi järjestetään SPAL:n sääntömääräinen liittokokous, joka pidetään jokaisen vuoden marras- joulukuussa, liittohallituksen tarkemmin määrittelemänä ajankohtana. Sääntömääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Mikäli liittohallitus katsoo tietyn asian käsittelyä varten tarpeelliseksi, voi liittohallitus kutsua kokoon ylimääräisen liittokokouksen. Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle, mikäli yksi neljäsosa (1/4) SPAL:n äänioikeutetuista jäsenistä tai jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä tätä kirjallisesti pyytää nimeämänsä asian käsittelyä varten. Ylimääräiset liittokokoukset kutsutaan koolle kirjeitse vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Liittokokouksessa jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on ääniä yhtä monta, kuin sillä liittokokouspäivänä on jäsenenä luonnollisia henkilöitä.

Yksityisellä henkilöllä on yksi ääni. Yksityinen henkilö voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, jonka tulee olla SPAL:n jäsen.

Yhteistyö- ja kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.

  
18) LIITTOHALLITUKSEN VAALI JA KOKOONPANO

Liittohallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista (12) jäsentä, sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet huomioon ottaen kuitenkin sen, mitä jäljempänä tässä kohdassa on sanottu. Liittohallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan liittokokouksessa joka toinen vuosi.

SPAL:n liittohallituspaikat jakaantuvat pelastustoimialueiden (1.1.2004) mukaisesti vaalialueisiin seuraavan jaon mukaisesti siten, että vaalialueilta valitaan liittohallitukseen jäsen ja varajäsen.

Vaalialueet ovat:
 1. Helsinki
 2. Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa
 3. Varsinais-Suomi ja Satakunta
 4. Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso
 5. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala
 6. Pirkanmaa
 7. Keski-Suomi
 8. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
 9. Pohjois-Savo
10. Pohjois-Karjala
11. Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa
12. Lappi
13. Hätäkeskukset ja valvomot

Liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen on rajoitettu siten, että kyseisen liittohallituspaikan vaaliin saavat osallistua vain henkilöt, joiden työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on kyseisen hallituspaikan vaalialueella. Henkilö, jonka työpaikka tai jäsenyhdistyksen kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa, voi äänestää vaalialue 3:n liittohallituspaikasta.

Yksi liittohallituksen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä valitaan aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstön piiristä. Aluehälytyskeskusten ja valvomoiden henkilöstö ei voi äänestää pelastustoimialueiden mukaisten vaalialueiden liittohallituspaikkojen vaalissa. Mikäli jollakin edellä mainitulla taholla ei ole esittää ketään liittohallitukseen, jätetään mainittu liittohallituspaikka täyttämättä.

Liittohallituksen varajäsenten valinnassa menetellään kuten varsinaisen liittohallituksen vaalissa. Vaalit toimitetaan kuitenkin siinä järjestyksessä, että ensin valitaan liitolle puheenjohtaja ja sen jälkeen muut liittohallituksen jäsenet. Se liittohallitusvaalialue mistä puheenjohtaja valitaan, ei voi saada enää toista varsinaista jäsentä liittohallitukseen. Liittohallituksesta koko liittokokous äänestää liitolle kaksi varapuheenjohtajaa. Liittohallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat ovat samalla koko liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

  
19) SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN TEHTÄVÄT

Liittokokous:

1) saa tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon, sekä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

2) valitsee liittohallituksen jäsenet joka toinen vuosi

3) valitsee tilintarkastajan ja varatilintarkastajan joka toinen vuosi

4) vahvistaa liiton sopimustavoitteet, ellei se ole siirtänyt niiden hyväksymistä liittohallituksen päätettäväksi

5) päättää niiden työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä, joiden hyväksymisen liittohallitus on sille siirtänyt

6) päättää SPAL:n järjestäytymisestä järjestöihin

7) päättää liittojäsenmaksun suuruudesta ja sen perimisestä

8) valvoo liittohallituksen toimintaa ja varainhoitoa

9) päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista, jotka liittohallitus, jäsenyhdistykset tai yhteistyöjäsenet sen ratkaistavaksi esittävät tai jotka sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokouksen ratkaistavaksi

10) vahvistaa SPAL:n luottamustehtävistä maksettavat korvaus- ja palkkioperusteet ja

11) päättää ylimääräisestä liittojäsenmaksun perimisestä.

  
20) LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET JA ASIOIDEN KÄSITTELY NIISSÄ

Liittohallitus kokoontuu vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Tämän lisäksi liittohallitus kokoontuu aina silloin kun puheenjohtaja tai vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Liittohallitus on päätösvaltainen kun vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä on läsnä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Liittohallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja, puheenjohtajan kokoukselle valitsema sihteeri sekä hallituksen valitsemat kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

  
21) LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Liittohallitus:

1) Johtaa SPAL:n toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti niin, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan

2) ylläpitää ja kehittää hyvää hallintoa

3) hyväksyy ja erottaa jäsenet

4) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä

5) kutsuu koolle liittokokouksen sekä valmistelee sekä tekee esitykset liittokokouksessa käsiteltävistä asioista

6) hoitaa huolellisesti SPAL:n omaisuutta sekä huolehtii SPAL:n kirjanpidosta ja tilipäätöksen valmistumisesta

7) valitsee ja erottaa johtajan sekä toiminnanjohtajan, päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteeseen liittyvistä ehdoista

8) vahvistaa järjestön toimintasäännön sekä toiminnan ja talouden järjestämiseksi tarpeelliset muut pysyväismääräykset

9) päättää kaikista SPAL:ia koskevista asioista, joiden ratkaiseminen näiden sääntöjen tai lain mukaan ei kuulu liittokokoukselle

10) päättää rahastojen hoitamisesta ja käytöstä niissä puitteissa kun liittokokous on rahastoja perustaessaan tai kartuttaessaan päättänyt

11) päättää toimikuntien tai vastaavien asettamisesta ja

12) päättää virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, ellei se ole siirtänyt sitä liittokokoukselle

13) valitsee liiton edustajat muihin järjestöihin

14) laatii vuoden viimeisessä kokouksessaan talousarvion seuraavalle vuodelle.

  
22) JÄRJESTÖN JOHTAJA

Järjestöjohtajan tehtävänä on

1) johtaa järjestön toimintaa niin, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan

2) huolehtii hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelee ne, ellei joidenkin asioiden osalta ole toisin määrätty, sekä huolehtii päätösten täytäntöönpanosta sekä

3) valitsee ja erottaa hallituksen ohjeiden mukaisesti toimistohenkilökunnan, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.

  
23) LIITTOÄÄNESTYS

Jos liittokokouksen välisenä ajanjaksona ilmenee asioita, joita liittohallitus ei katso voivansa ratkaista tai jotka ratkaisuunsa nähden vaativat koko jäsenistön kannan selville saamista, voi liittohallitus toimeenpanna neuvoa-antavan liittoäänestyksen. Liittoäänestys on toimeenpantava, jos vähintään puolet (1/2) äänioikeutetuista jäsenistä ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä sitä kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys on toimitettava. Äänestyksen alaiseksi voidaan ottaa ainoastaan kaksi (2) vastakkaista ehdotusta. Äänestys tapahtuu samanaikaisesti kaikissa liiton jäsenyhdistyksissä liiton hallituksen määräämänä aikana. Ilmoitus äänestyksen suorittamisesta on julkaistava vähintään seitsemän (7) päivää ennen äänestyksen alkamista. Liiton hallitus antaa tarkemmat äänestysohjeet ja suorittaa äänten laskennan.

  
24) OIKEUSAPU

Jäsenen velvollisuuden täyttänyt ja vähintään kuusi (6) kuukautta yhtäjaksoisesti tai liittohallituksen harkinnassa lyhyemmänkin ajan jäsenenä ollut on oikeutettu saamaan SPAL:lta oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan SPAL:ssa tai jäsenyhdistyksessä aiheutuvien oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarkemmat ohjeet menettelystä oikeusapua pyydettäessä, sen myöntämisen perusteista sekä siitä, miten ja minkälaista oikeusapua jäsenelle myönnetään, antaa liittohallitus, joka viime kädessä päättää oikeusavun myöntämisestä. Liittohallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman SPAL:n toimihenkilön päättämään oikeusavun myöntämisestä. Toimihenkilö voi alistaa oikeusavun myöntämistä koskevan asian liittohallituksen ratkaistavaksi.

  
25) TYÖTAISTELUT

SPAL:n kannasta työtaistelun alkamiseen ja lopettamiseen päättää liittohallitus.

Työtaistelun aloittamisasiassa on aina suoritettava neuvoa-antava liittoäänestys. Liittohallituksen päätös työtaistelun aloittamisasiassa on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Liittohallituksen päätökseen työtaistelun lopettamiseksi tarvitaan enemmistö (yli 50 %) annetuista äänistä. Mikäli enemmistöä ei saavuteta, viedään asia liittokokouksen ratkaistavaksi. Liittokokouksen päätös työtaistelun aloittamiseksi on tehtävä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Liittokokouksen päätökseen työtaistelun lopettamiseksi tarvitaan yksi kolmasosa (1/3) annetuista äänistä. Päätös on jäsenyhdistyksiä sitova. Liittohallitus voi kuitenkin päättää jäsenyhdistyksen pyynnöstä ryhtymisestä suppeaan työtaisteluun. Tällaisella työtaistelulla tarkoitetaan sellaista työtaistelua, johon osallistuu enintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenjärjestöjen henkilöjäsenistä. Keskusjärjestön toimeenpanemaan työtaisteluun osallistumisesta päättää liittohallitus.

  
26) TILIT JA TILINTARKASTUS

SPAL:n tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liittokokous valitsee tilintarkastajaksi yhden varsinaisen- ja varatilintarkastajan joka toinen vuosi. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymiä. Liittohallituksen tulee antaa tilintarkastajille edellisen vuoden tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee tarkastaa tilit kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun heille on annettu tilit tarkastettavaksi. Tarkastuksesta on annettava liittokokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto.

  
27) SPAL:N NIMENKIRJOITUSOIKEUS

SPAL:n nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja, kaksi liittohallituksen määräämää hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen määräämä toimihenkilö yksin.

  
28) SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Sääntöjen muuttamisesta päättää liittokokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

  
29) SPAL:N PURKAUTUMINEN

SPAL:n purkautumisesta päättää liittokokous neljän viidesosan (4/5) enemmistöllä annetuista äänistä. Jos SPAL purkautuu tai lakkautetaan, sen varat jaetaan jäsenyhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa, jollei liittokokous päätä muusta SPAL:n tarkoitusta toteuttavasta käyttötarkoituksesta. SPAL:lle lahjoitettujen tai testamentattujen rahastojen varoja älköön jaettako jäsenyhdistykselle, vaan päättäköön liittokokous niiden vastaavasta hoidosta ja käyttämisestä vastaavaan aiottuun tarkoitukseen.

  
30) YHDISTYSLAIN SOVELTAMINEN

Muilta osin kuin säännöissä on mainittu, sovelletaan Yhdistyslakia.

Takaisin