Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoitus on turvattava
20.09.2017

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien rahoitus on turvattava

Valtioneuvosto julkaisi elokuun lopulla talousarvioesityksen vuodelle 2018. Päätavoitteeksi tulivat työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti.

Ensivaikutelma vaikutti hyvältä, joten luonnollisesti seurasin malttamattomana VN:n tiedotustilaisuutta — olihan sisäisen turvallisuuden rahoituksen turvaaminen nostettu yhdeksi pääteemaksi.

Lopputulos ei vastannut odotuksia. Iloitsin toki suuresti, että poliisi sai ansaitsemansa huomion budjettiriihessä. Poliisi (KRP sekä Supo) sai lisämäärärahaa terrorismin operatiiviseen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.

Lisäksi toivon, että Suomessa vihdoin rakennetaan lainsäädäntö vastaamaan pahimpia skenaarioita ja uhkakuvia. Tämä edellyttää mielestäni myös tiedustelulainsäädännön päivittämistä.

Pelastustoimen osalta kirjaukset olivat valitettavasti jälleen ohkaiset. Yhden virkkeen verran tekstiä, jonka alapuolella olivat tavoitteet palokuolemista (75 henkilöä) ja keskimääräisestä toiminta-aika- tavoitteesta (9:20 min). Tässäpä ne sitten olivat!

Ei tavoitteita pelastuslaitosten henkilöstömäärästä, budjetista tai kiireellisestä tarpeesta uudistaa koulutusjärjestelmää. Puhumattakaan terrorismin vaikutuksista pelastuslaitosten toimintaan.

Tästä en voi syyttää valtioneuvostoa. Hyvin pitkälle syyt johtuvat pelastustoimen sirpaleisesta rakenteesta sekä johtajuuden puutteesta. Sisäministeriön pelastusosaston ja alueellisten pelastuslaitosten itsenäinen ja toisistaan irrallaan olevan johtamisjärjestelmän problematiikka tulee parhaiten esille juuri valtioneuvoston talousarviossa.

Muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset kykenevät puolustamaan toimintaansa budjettiriihessä, mutta pelastustoimea ei ole kukaan puolustamassa. Tähän ei valitettavasti ole näköpiirissä korjausta lähivuosina, koska organisaatiorakennetta ei kyetä uudistamaan.

Hätäkeskuksen koulutusmäärärahan osalta havaitsin pientä valoa budjetissa. Noin 260 000 euron korvamerkitty raha hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen oli positiivinen asia. Toivottavasti sisäministeriö kykenee turvaamaan molemmat alkavat kurssit sekä ruotsinkielisen kurssin. Tämän ei pitäisi olla ylivoimainen tavoite sisäministeriölle.

Samalla on pidettävä huolta päivystäjien määrästä ja osaamisen kehittämisestä. 600 henkilötyövuotta on ehdoton minimihenkilöstömäärä, sen alle ei pidä toimintaa päästää missään olosuhteessa.

Kiira-myrsky koetteli hätäkeskuksen ja pelastuslaitosten toimintakykyä. Siitä selvittiin, mutta näistä poikkeustilanteista täytyy ottaa opiksi eikä piilotella ongelmia.

Pelastustoimen, ensihoidon sekä hätäkeskusten resurssit on turvattava vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia olosuhteita. Ilman näitä toimijoita ei kansalaisten turvallisuutta kyetä varmistamaan poikkeusolosuhteissa tai edes normaaliolosuhteissa.

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
20.09.2017
Viimeksi muokattu
20.09.2017