Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Perustietoa medialle

Kuva: perustietoa medialle

Perustietoa medialle pelastustoimesta 

 

Pelastustoimen rakenne

Pelastustoimi on laissa kunnille asetettua toimintaa, jota ohjaa sisäministeriön pelastusosasto. Manner-Suomessa on 22 alueellista pelastuslaitosta.

Pelastuslaitoksissa on vakinainen, päätoiminen ammattihenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön miehittämät paloasemat on sijoitettu suuririskisille alueille, joihin asutus, kauppa ja teollisuus keskittyvät. Tämän lisäksi vapaaehtoiset palokunnat ja sopimuspalokunnat osallistuvat tehtäviin harvaan asutummilla alueilla, joilla onnettomuusriskit ovat pienemmät.

 Takaisin

Pelastustehtävien tiedotus medialle

Pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla johtaa pelastusviranomainen eli tehtävässä mukana oleva pelastustoimen ylin viranhaltija. Tehtävän laajuudesta riippuen hän tyypillisesti on palomestari, päivystävä päällikkö tai paloesimies. Ylin viranhaltija vastaa myös pelastustehtävien tiedotuksesta medialle.

Kun pelastustoimessa puhutaan päällystöpäivystäjästä, joka johtaa tehtävää ja sen tiedotusta, tarkoitetaan yleensä palomestaria (P3) tai palopäällikköä (P2).

 Takaisin

Pelastustoiminnan käsitteitä

Yksiköt ja muut muodostelmat

Pelastustoimintaan hälytetään erilaisia henkilöstön, kaluston ja ajoneuvojen yhdistelmiä eli pelastustoimen muodostelmia.

Onnettomuuden laajuudesta riippuen kiireellisimpiin tehtäviin hälytetään pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania tai pelastusyhtymä. Esimerkiksi pelastusryhmä muodostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta.

Yleiskielessä paloautolla ("hööki") tarkoitetaan pelastusyksikköä, jossa miehistönä on ajoneuvon kuljettaja, esimies ja 2-4 palomiestä. Muita yleisiä yksiköitä ovat säiliö- ja tikasyksiköt, jotka tarkoittavat ajoneuvoa ja kuljettajaa.

Tehtävän laajuuden kuvaaminen mediassa niin että kerrotaan hälytettyjen yksiköiden määrä ja muodostelmat, voi olla hankalaa. Myös paikalle hälytettyjen palomiesten lukumäärän kertominen ei välttämättä kuvaa tehtävän laajuutta tai vaikeutta riittävällä tavalla.

 Takaisin

Palomiesten koulutus

Palomiehen ammatissa toimimiseen saa pätevyyden Pelastusopistolta Kuopiosta tai Helsingin kaupungin Pelastuskoulusta. Ammattiin valmistava tutkinto on nimeltään pelastajatutkinto, joka on 90 opintopisteen mittainen ja kestää puolitoista vuotta.

Pelastusopiston jokaista 60 opiskelijan aloituserää kohti on viitisensataa hakijaa.

 Takaisin

Palomiesten työaika

Yleisin pelastuslaitoksissa käytetty operatiivisen henkilöstön työaika on 24 tunnin työvuoro. Työvuoron jälkeen palomiehillä on yksi lepopäivä ja kaksi vapaapäivää. Työ- ja lepovuorojen vaihtelusta johtuen pelastuslaitoksella on yhteensä neljä työvuoroa. Lisäksi palomiehiä työskentelee ns. päivävuorossa (ns. virka-aika) sekä tekee varallaoloa.

Työvuoron aikana palomiehet osallistuvat hälytystehtäviin, ylläpitävät osaamistaan harjoituksissa ja koulutuksissa, huoltavat varusteita ja ajoneuvoja sekä suorittavat muita asemapalvelustehtäviä. Palomiehet suorittavat myös palotarkastuksia sekä osallistuvat koulutus-, valistus- ja neuvontatyöhön.

Myös liikunta kuuluu työvuoron ohjelmaan: palomiehen pitää olla hyvässä kunnossa jaksaakseen raskaassa työssä.

Työvuorossa palomies on jatkuvassa 60 sekunnin lähtövalmiudessa hälytystehtäviin.

 Takaisin

Palomiesten työkykytestaus

Palomiesten työkykyä ja terveyttä seurataan säännöllisillä terveystarkastuksilla ja fyysisen toimintakyvyn testeillä.

 Takaisin

Palomiesten palkkaus

Palomiesten palkkauksen rakenne vaihtelee pelastuslaitoksittain. Tyypillisesti tehtäväkohtaisen palkanosan (esimerkiksi 1880 euroa) lisäksi palomiehelle maksetaan työajoista johtuvia lisiä sekä tehtävistä, osaamisesta ja henkilökohtaisesta arvioinnista johtuvia lisiä. Niiden osuus on noin 40 prosenttia kokonaispalkasta.

Tilastokeskuksen mukaan palomiehen kokonaisansion keskiarvo on 3127 euroa kuukaudessa (vuonna 2015).

Lisätietoa palomiesten palkoista

 Takaisin

Pelastuslaitosten tehtävät

Pelastuslaitoksilla oli vuonna 2014 yhteensä 99 074 pelastus- tai avunantotehtävää, joista kiireellisiä oli 73 457 tehtävää (Lähde: Pelastusopisto, Pronto-tietokanta). Reilu viidennes tehtävistä oli ensivastetehtäviä ja melkein joka viides oli automaattisten paloilmoittimien aiheuttamia varmistus- ja tarkistustehtäviä. Seuraavaksi yleisempiä olivat tulipalo- ja liikenneonnettomuustehtävät.

Onnettomuustehtävien lisäksi pelastuslaitokset vastaavat alueellaan onnettomuuksien ennaltaehkäisyn valistus- ja neuvontatyöstä, pelastustoimen valvontatehtävistä ja väestön varoittamisesta onnettomuus- ja vaaratilanteissa.

 Takaisin

Ensihoito pelastuslaitoksissa

Valtaosa pelastuslaitoksista on mukana myös alueellisessa ensihoidossa (entinen sairaankuljetus), jonka järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Näissä pelastuslaitoksissa usein myös palomiehet työskentelevät ensihoitoyksiköissä eli ambulansseissa. Palomies voi koulutuksensa ja pätevyytensä puitteissa työskennellä joko perustason tai hoitotason ensihoidossa.

Lisäksi pelastuslaitokset tukevat ensihoitojärjestelmää ensivastetoiminnalla, jossa pelastusyksikkö aloittaa ensihoidon silloin kun se saavuttaa kiireelliseksi arvioidun potilaan ennen ambulanssia.

 Takaisin

Pelastustoimen palvelutaso

Pelastuslaitoksen tuottama palvelutaso määritellään palvelutasopäätöksessä. Siinä selvitetään alueen uhat ja riskit sekä pelastustoimella käytettävissä olevat voimavarat. Alueellista pelastustoimen palvelutasoa valvoo aluehallintovirasto.

Palvelutason suunnittelua varten alue jaetaan onnettomuusriskien perusteella neljään riskiluokkaan. Kaupunkitaajamat ja suurteollisuusalueet kuuluvat riskialueeseen I, joilla onnettomuuksien uhka on suurin.

Pelastuslaitoksilla on erilaisia pelastustoiminnan tavoiteaikoja: saavutettavuusaika (ensimmäinen hälytetty yksikkö perillä kohteessa), toimintavalmiusaika (ensimmäisen yksikön hälytyksen ja pelastusryhmän aloittaman tehokkaan pelastustoiminnan välinen aika) ja avunsaantiaika (hätäkeskuksessa vastaanotetun hätäpuhelun ja tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen välinen aika.)

Esimerkiksi I-riskialueella saavutettavuusaika on kuusi minuuttia, toimintavalmiusaika 11 minuuttia ja avunsaantiaika 13 minuuttia. IV-riskialueella eli harvaan asutulla alueella tavoiteaikoja ei ole lainkaan.

Hälytystehtäviä varten on määritelty vasteita, joiden mukaan hätäkeskus hälyttää tehtävien luonteesta ja laajuudesta riippuen riittävän määrän henkilöstöä ja kalustoa kohteeseen.

 Takaisin

Pelastustoimen hinta

Pelastustoimen kustannukset ovat noin 1,5 prosenttia kuntien budjetista. Osuus kuntien kokonaismenoista on ollut lievästi laskeva 2010-luvulla.

Pelastuslaitosten toimintakulut asukasta kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin 75 euroa. Halvimmat toimintakulut olivat Keski-Uudellamaalla (55 euroa per asukas) ja kalleimmat Satakunnassa (92 euroa per asukas). Neljässä suurimmassa pelastuslaitoksessa (Helsinki, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa) keskiarvo oli 62,60 euroa asukasta kohden. Luvut eivät sisällä ensiohoidon osuutta.

Kokonaisuutena pelastustoimi maksaa yhteiskunnalle noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Luvussa on pelastuslaitosten lisäksi mukana muun muassa alan järjestötoiminta, koulutus, sisäministeriö sekä nuohousala.

Takaisin

 

Palomies on pelastuslaitoksella päätoimisena työskentelevä ammattihenkilö. Pääsääntöisesti palomies on nimitetty virkaan eli hän on viranhaltija.