| Pohjolan Sanomat 02.09.2010: |
| Kemin paloaseman kohtalo selkenee |
Kemin parakkievakossa elävän paloaseman tulevaisuus näyttää selkeämmältä, kunhan Lapin liiton uudistettu perussopimus saadaan voimaan ensi vuoden alussa. Perussopimuksessa on ollut ongelmana se, että pelastuslaitoksen tilat on pitänyt vuokrata kunnilta.
Paloasemalla työskentelevät pitävät uutista hyvänä, joskin suhtautuvat epäillen siihen, että asia saataisiin hoidettua joutuisasti. Joulukuussa tulee täyteen kaksi vuotta parakkeihin muuttamisesta ja silloin lupailtiin kahdenkolmen vuoden aikataulua.
Ennen kuin uusi paloasema saadaan, täytyy pelastuslaitoksen silti selvittää minne paloasema sijoitetaan, keneltä se vuokrataan ja ketkä kaikki sitä käyttävät.
|
|
|
| Keski-Uusimaa 26.08.2010: |
| Valtiolta pyyhkeitä pelastuslaitokselle |
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius ei ole riittävä. Valtion valvova viranomainen eli aluehallintovirasto antoi noottia Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Virasto huomautti muun muassa toimintavalmiusajasta.
Keravalla Kaleva on alue, jossa pelastustoimen saavutettavuus ei viraston mukaan ole riittävä. Nurmijärven Klaukkalassa ja Vantaalla apu ei ehdi perille säädetyssä ajassa. Vantaalla katvealueita ovat Korso, Hakunila, Itä-Hakkila, Rajakylä, Pähkinärinne ja Vapaala.
Pelastusjohtaja Pekka Vänskän mukaan tiukka säästökuuri on johtanut siihen, että sijaisia ei voi palkata. Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia ja määräaikaisia työsuhteita ei jatkettu.
Vänskän mukaan säästöissä pohja on saavutettu. Pelastuslaitoksen johtokunta päätti, että kuntien
maksuosuutta nostetaan keskimäärin 3,1 prosentilla eli pelastuslaitos saa 650 000 euroa lisää ensi vuonna. |
|
|
| Keskisuomalainen 18.08.2010: |
| Pelastuslaitos pitää kiinni menoistaan |
Keski-Suomen pelastuslaitos ei ainakaan toistaiseksi taivu kuntien siltä vaatimaan kulukuriin. Liikelaitoksen johtokunta pohti menojaan tiistaina. Puheenjohtaja Jorma Aholan (sd.) mukaan Jyväskylän kaupungin antamat raamit on ylitettävä, muuten maakunnan asukkaiden turvallisuus heikkenee olennaisesti.
Lisäksi kuntien kanssa sovitusta palvelutasosta jouduttaisiin tinkimään, eli palvelutasosopimus täytyisi neuvotella uudelleen.
22 pelastuslaitoksen joukossa Keski-Suomi tuottaa palvelut kolmanneksi tai neljänneksi halvimmalla. Pelastuslaitoksen vaatima 16 prosentin korotus kuntien maksuosuuksiin pudottaisi sen valtakunnallisessa vertailussa keskikastiin.
Johtokunta sopikin järjestävänsä poliittisille päättäjille iltapäiväseminaarin, jossa avataan, mistä kustannukset muodostuvat. |
|
|
| Keski-Uusimaa 09.08.2010: |
| Kerava ja Tuusula vatvovat pelastusasemaa |
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos patistaa Keravaa ja Tuusulaa sinetöimään kuntien yhteisen
pelastuslaitoksen rakentamisen.
Kerava ja Tuusula ovat suunnitelleet yhteistä pelastusasemaa jo vuosia, mutta ne eivät ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen siitä, miten rakennuskustannukset jaetaan.
Pelastuslaitos vakuuttaa, ettei kuntien jahkailu vaikuta asukkaiden turvallisuuteen, mutta palomiesten työoloja se heikentää tuntuvasti.
Palomiehiä huolestuttaa epätietoisuus työpaikkojen säilymisestä, minkä lisäksi he joutuvat työskentelemään huonokuntoisilla asemilla, joita ei ole remontoitu vuosiin uuden pelastusaseman toivossa. Keravalla palomiehet ovat päivystäneet jo viisi vuotta parakeissa, koska home on pilannut vanhan aseman sisäilman. Myös Tuusulassa työsuojelu on puuttunut pelastusaseman sisäilmanlaatuun. |
|
|
| Kaleva 28.05.2010: |
| Päteviä palomiehiä ei tahdo riittää syrjäkuntiin |
Kainuun pelastuslaitoksen pelastuslautakunta on huolissaan kehityksestä, joka on johtanut siihen, että pienten kuntien paloasemille ei saada riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä.
Kun virkoihin ei ole löytynyt pelastusopistossa oppinsa saaneita henkilöitä, paikkoja on pitänyt täyttää epäpätevillä hakijoilla. Lautakunnan puheenjohtaja Pekka Koistinen pelkää, että pelastuslaitoksen osaaminen vaikkapa Hyrynsalmen kaltaisessa kunnassa heikkenee.
Pikkukunnissa on vain 1-2 pelastustoimen viranhaltijaa, jotka johtavat sopimuspalomiesten toimintaa. On olennaisen tärkeää, että he ovat työssään täyden koulutuksen hankkineita ammattilaisia. Pätevän palohenkilöstön puute korostuu lähivuosina, jos kehitys jatkuu.
Lautakunta onkin esittänyt sisäasianministeriölle, että se ryhtyisi toimiin ammattitaitoisen henkilöstön saamiseksi pienille paloasemille. Keinoiksi esitetään erillisen oppikurssin järjestämistä pienille kunnille tai oppisopimuskoulutusta väylänä pelastajan virkaan. Myös koulutuspaikkojen lisäys parantaisi tilannetta. |
|
|
| Suomen Kuvalehti 21.05.2010: |
| Ammattien arvostus on taas tutkittu |
Suomen arvostetuin ammatti on edelleen kirurgi. Tulos selviää tämän viikon Suomen Kuvalehdessä julkaistavasta Ammattien arvostus 2010 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista 380 eri ammattiin. Kymmenestä arvostetuimmasta ammatista peräti seitsemän on erilaisia lääkäreitä.
Muista ammateista nousi arvostetuimmaksi palomies, joka ylsi tällä kertaa neljännelle sijalle. Kun sama tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2007, palomies oli toisena heti kirurgin jälkeen.
Tutkimus tehtiin käytännössä niin, että Taloustutkimus postitti maaliskuussa 2010 kahdelletuhannelle satunnaisotannalla valitulle 15-64-vuotiaalle suomalaiselle tutkimuslomakkeen. Asianmukaisesti täytettyjä lomakkeita palautui 545.
|
|
|
| Satakunnan Kansa 11.05.2010: |
| Satakunnan pelastuslaitoksen valmius ei riitä |
Lounais-Suomen aluehallintovirasto eli entinen lääninhallitus näkee paljon korjattavaa Satakunnan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä. Se edellyttää laitokselta useita valmiutta kohentavia toimia tämän vuoden loppuun mennessä.
Osa päätoimisesti miehitetyistä paloasemista pyörii viraston mielestä liian vähällä miehityksellä. Maakunnan edellisessä palvelutasopäätöksessä on linjattu päätoimisesti miehitettyjen asemien vuorovahvuudet nostettaviksi 1+3 -vahvuisiksi, mutta tähän ei ollut rahaa.
Satakunnan pelastuslaitoksella ei viraston mielestä liioin ole riittäviä suunnitelmia ja resursseja toimintaan normaalioloista poikkeavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. |
|
|
| Aamulehti 03.05.2010: |
| Nuoriso hyökkäsi palomiesten kimppuun |
Vapunaaton juhlinta muuttui mellakaksi Tampereen Näsipuistossa perjantai-iltana, kun nuori juhlaväki sytytti puistoon kokon ja kävi paikalle saapuneiden palomiesten kimppuun.
Poliisin mukaan noin 400 ihmistä oli kokoontunut keskustan tuntumassa sijaitsevaan puistoon viettämään vappua. Yhdeksän aikaan illalla nuoret kasasivat kuormalavoista nuotion Näsikallion laella sijaitsevan paviljongin eteen. Kun palokunta tuli sammuttamaan kokkoa kello kymmenen jälkeen, vapunviettäjät hyökkäsivät palomiesten kimppuun.
Nuorisojoukko häiritsi sammutustöitä repimällä ja tönimällä sammuttajia sekä estämällä veden kulkemisen sammutusletkussa taittamalla sen useita kertoja. |
|
|
| Kouvolan Sanomat 19.04.2010: |
| Pelastustoimessa laatu ratkaisee |
Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen väliintulo ja kansalaisaktivismi vaikuttivat oleellisesti siihen, että Kymenlaakson pelastuslaitos vähentämisen sijasta lisää vahvuuttaan Kuusankoskella.
Pelastuslaitos oli Kouvolan kaupungin kustannuksia säästääkseen suunnitellut Kuusankosken paloasemalle kahden palomiehen 1+1 -yksikön. Aluehallintovirasto ilmoitti valvontapäätöksessään edellyttävänsä pelastuslaitokselta johtajan, kuljettajan ja työparin 1+3-ratkaisua, koska Kuusankoskella käytössä ollut 1+2 -vahvuus ei ole pelastuslain ja sisäministeriön ohjeiden mukaan riittävä.
Kouvolan vaikeasta rahatilanteesta huolimatta Kouvolan kaupunginhallitus velvoitti pelastuslaitoksen lisäämään Kuusankosken paloaseman vahvuutta. Pelastuslaitos perustaa viisi uutta palomiehen virkaa.
Vuosia jatkuneen epäkohdan korjaaminen on Kouvolan luottamushenkilöiltä osoitus kuntalaisten turvallisuuden arvostamisesta ja tasapuolisuudesta, jonka puutteesta heitä on syytetty. Pelastuslaitokselle tämä kaikki opetti, ettei toimintavalmiutta ja avun laatua tarvitse myydä.
|
|
|
| Aamulehti 25.03.2010: |
Tampere joutuu korjaamaan pelastusvalmiutta
|
Tampereen kaupungin on esitettävä, miten pelastustoimi pääsee kuudessa minuutissa apuun ykkösriskialueelle Lielahdessa ja Tesomalla ennen kuin Ylöjärven uusia paloasema valmistuu. Tässä ajassa on ehdittävä esimerkiksi palopaikalle.
Näin sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto eli entinen lääninhallitus keskiviikkona antamassaan kannanotossa.
Aluehallintovirasto piti kannanotossaan hyvänä sitä, että paloasemien aiempi vajaa miehitys on korjattu. Ensimmäisenä paikalle ehtivä yksikkö on heti toimintavalmis.
Aluehallintovirasto piti Etelä-Tampereen ja Pirkkalan pelastusvalmiuden osalta riittävänä sitä, että Pirkkalan Linnakallioon tulee uusi paloasema vuoden loppuun mennessä. |
|
|
| Pelastustieto 23.03.2010: |
| KT ei selvitä sivutyötuloja |
Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ei ryhdy selvittämään palomiesten sivutyötuloja. KT sai vuoden alussa Verohallinnolta kielteisen päätöksen tekemäänsä hakemukseen saada Verohallinnolta palomiesten päätoimien ja sivutoimien ansiotuloja kuvaavan tilaston.
Kunnallinen työmarkkinalaitos päätti olla valittamatta Verohallinnon päätöksestä.
Verohallinto perusteli kielteistä kantaansa vetoamalla muun muassa lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. Verohallinnolla ei sen mukaan ole oikeutta luovuttaa verotietoja tilastointia varten.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ryhtyi viime syksynä selvittämään, kuinka paljon palomiehet tekevät sivutöitä ja haittaako se heidän päätyönsä tekemistä. Palomiesliitto paheksui toimintatapaa. |
|
|
| Helsingin Sanomat 10.03.2010: |
| Puhelut jopa 700 km:n päähän |
Hätäkeskusten raju karsiminen herätti huolen avunsaannista.
Vuoteen 2015 mennessä toteutettavassa uudistuksessa hätäkeskusten määrä karsitaan alle puoleen. Nykyisistä 15 hätäkeskuksesta jäljelle jää seitsemän.
Hätäkeskusten suurentamista ovat arvostelleet alan ammattiliitot. Hätäkeskusammattilaisten liiton mukaan hätäkeskuksia uhkaa työvoimapula, koska henkilöstön siirtymisestä uusille paikkakunnille ei ole takeita. Uudistus koskee noin 300 työntekijää.
Karsiminen ei saa kiitosta myöskään Vaasan yliopiston aluetieteen professorilta Hannu Katajamäeltä. Alueet tulevat aivan liian suuriksi ja keskukset jäävät teknisten apuvälineiden varaan. Kun ne sitten pettävät, ei ole ihmisiä joilla olisi paikallistuntemusta. |
|
|
| Satakunnan Kansa 16.02.2010: |
| Miehistövahvuus riittämätön useilla asemilla |
Nykyiset resurssit on Satakunnan pelastuslaitoksella säilytettävä, ja miehistövahvuus pidettävä vähintään ennallaan. Esimerkiksi Harjavallan ja Huittisten paloasemilla ei nykyinen vahvuus edes riitä, vaan sitä on parannettava.
Riittämättömät miehistövahvuudet olivat suurin huolenaihe kuntien Satakunnan pelastuslaitoksen vuosien 2009 - 2013 palvelutasoesityksestä antamissa lausunnoissa. Yleisesti kaikki lausunnonantajat olivat sitä mieltä, ettei Satakunnan pelastuslaitos saa heikentää nykyisiä resursseja, henkilömäärä on säilytettävä vähintään entisellään ja palveluja pitää lisätä.
Vaikka kuntatalous on tiukoilla joka kunnassa, ei se saa olla pelastuslaitoksen toimintaa ensisijaisesti ohjaava tekijä. Kunnat odottavat riittäviä, kattavia ja kaikin puolin moitteettomia palveluja. |
|
|
| Kymen Sanomat 14.02.2010: |
| Paloasemasta olisi jo saatava selvyys |
Huonon sisäilman vuoksi suurelta osin käyttökelvottomana seisovasta Jylpyn paloasemasta on tulossa ikuisuusongelma. Työntekijät alkoivat oirehtia kolmisen vuotta sitten, ja yhä rakennuksen kohtalo on täysin avoin.
Tilanne on ollut kaikin puolin hankala. Palomiehet ovat joutuneet majailemaan väliaikaisissa tiloissa, eivätkä paluuyritykset korjattuun rakennukseen ole onnistuneet. Oireet ovat jatkuneet, vaikka kaiken piti jo olla kunnossa.
Jossakin kohtaa on tultava vastaan raja, jonka jälkeen remontin jatkaminen ei yksinkertaisesti enää ole järkevää. Jollei ole tullut jo? |
|
|
| Verkkoapila 13.02.2010: |
| Ikääntyneet palomiehet kuntien asemajohtajiksi? |
Ikääntyneitä palomiehiä voitaisiin Suomen Palomiesliitto SPAL:n puheenjohtajan Kim Nikulan mukaan palkata valtion korvamerkityllä rahalla harvaan asuttujen alueiden kuntiin paloasemien asemajohtajiksi.
Valtion on Nikulan mukaan vastattava pelastustoimen hätähuutoon. Kuntia ei hänen mukaansa saa jättää yksin ratkaisemaan palomiesten työuraongelmia ja harvaan asutun alueen pelastustoimen palvelutason ongelmia.
Lapin pelastuslautakunnan puheenjohtaja Aarne Jänkälä esitti Verkkoapilassa (11.2.), että valtio voisi varata rahaa jokaiselle kunnalle niin, että niillä olisi mahdollisuus edes pieneen vakinaiseen pelastuslaitokseen. Nikula kannattaa esitystä. Valtion korvamerkityllä rahalla perustettavat muutaman ammattipalomiehen vakinaiset yksiköt kehittäisivät hänestä merkittävästi Lapin nykyistä pelastustoimen järjestelmää. |
|
|
| Aamulehti 10.02.2010: |
| Paloasemalle vaaditaan lisää miehitystä Lempäälässä |
Miehitys Lempäälän paloasemalla ei kunnan mielestä ole riittävä. Lempäälä pyytää Tampereen aluepelastuslaitokselta huhtikuun loppuun mennessä selvitystä siitä, mihin toimiin pelastuslaitos aikoo ryhtyä puutteellisten resurssien takia.
Lempäälän paloaseman vahvuuden pitäisi kunnan mukaan olla neljä henkeä, mutta pääsäätöisesti vahvuus on vain 1-2 henkeä tai ei aina sitäkään. Kunnan mukaan myös työsuojelupiiri on kiinnittänyt huomiota asiaan. |
|
|
|
