Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Hybridiyksikön käyttö edellyttää uusia pelisääntöjä
28.02.2018

Hybridiyksikön käyttö edellyttää uusia pelisääntöjä

Viime kuukausina minulta on kysytty usein Palomiesliiton kantaa palomiehen ja ensihoitajan muodostamiin hybridiyksiköihin. Liiton kanta on, että hybridiyksiköitä ei pitäisi käyttää lainkaan, sillä niiden toiminta on ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa.

Osa pelastuslaitoksista ajaa pelastuslakiin muutosta, joka mahdollistaisi myös muiden kuin päätoimisten pelastajien osallistumisen pelastustoimintaan, jos heillä olisi samantasoinen koulutus kuin pelastustoimintaan osallistuvalta sopimuspalokuntalaiselta vaaditaan.

Yhdeksi motiiviksi lakimuutokselle on esitetty, että se selkeyttäisi hybridiyksiköiden toimintaa. Mielestäni ei selkeyttäisi.

Pelastuslaki määrittelee, että päätoimista pelastustyötä voi tehdä ainoastaan pelastusalan ammattitutkinnon suorittanut. Työturvallisuuslain mukaan puolestaan työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on tehtävän edellyttämä ammattitaito ja työkyky.

Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet huomioiden Palomiesliitto ei kannata lyhennettyä tai pikakoulutusta palomiehen ammattiin.

Palomiesliiton lähtökohta on, että viranomaisten tulisi turvata pelastuspalvelut koko valtakunnassa ja kunnissa pitäisi pääsääntöisesti olla vähintään 1+3 vahvuinen yksikkö. Viranomaisten apuna ja tukena voidaan käyttää pelastuslain mukaisesti sopimuspalokuntalaisia.

Mutta olemme valmiita käymään keskusteluja vaihtoehtoisten toimintamallien kehittämiseksi harvaan asutuille alueille, joissa arvioidut riskit ovat vähäisiä. Vaihtoehtoisille toimintamalleille on tarvetta vain, jos ne korvaavat tai täydentävät varallaoloon perustuvaa pelastustoimintaa.

Tarvitsemme laajempaa keskustelua ja tutkittua tietoa hybridiyksiköistä, ennen kuin niitä voidaan ottaa käyttöön. Juridisen toimintaympäristön lisäksi tulisi selvittää, mihin tehtäviin yksikkö kykenee, mitä osaamista yksikössä työskentely vaatii ja mitä se tarkoittaa koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Lisäksi tulisi arvioida, mitä lisäarvoa yksiköt toisivat perinteiseen ja lainmukaiseen valmiuteen verrattuna.

Tähän selvitystyöhön pitää ottaa henkilöstö mukaan. Tällä tavoin myös henkilöstö voitaisiin saada sitoutettua mukaan uudistusprosessiin.

Lopuksi vielä muistutan, että mikäli jollakin alueella pohditaan hybridiyksiköiden käyttöönottamista, tulee sitä ennen käydä henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut.

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
28.02.2018
Viimeksi muokattu
28.02.2018
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
28.02.2018