Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Erinomaista työtä, vaan mitä sitten?
23.08.2018

Erinomaista työtä, vaan mitä sitten?

Kesä oli pitkä ja kuuma kaikille, mutta erityisesti heille jotka osallistuivat metsäpalojen sammuttamiseen. Tämän vuoden kesä jää muistiin sekä kotimaan että läntisen naapurimme paloista, joita oli poikkeuksellisen paljon ja keskimääräistä suurempina.

Ruotsin metsäpalojen taltuttamiseen osallistuneet suomalaiset palomiehet ovat saaneet kiitosta ammattitaidostaan ja tinkimättömästä asenteestaan. Mitä parhainta toimintaa naapuriavun hengessä! Suomessa arvostetaan suomalaista palomiestä ja niin myös Ruotsissa.

Kesän paloista riittää pelastustoimessamme pohdittavaa pitkäksi aikaa. Miten meni, mikä onnistui ja mitä voidaan tehdä paremmin? Joitain ulostuloja on jo tehty ja niiden perusteella voitaisiin keskustella vaikka pelastustoimintaan käytettävistä voimavaroista. Miehistövahvuudet ja resurssit ylipäätään ovat henkilöstölle tärkeitä, joten voimavaroista keskustelu sopii Palomiesliitolle enemmän kuin hyvin.

Sisäministeri Kai Mykkänen on jo ilmoittanut, että valtakunnallisesti kriittisten resurssien koordinaatiota on syytä parantaa. Mykkänen viittaa lentokalustoon, mutta yhtä lailla voidaan puhua henkilöstöresurssista.

Sisäministeriön tiedotteessa Mykkänen sanoo, ettei Suomessakaan ole varaa liialliseen turvallisuuden tunteeseen. En voisi olla enempää samaa mieltä. Täytyy ihmetellä niitä kommentaattoreita, jotka vähättelevät metsäpaloja ja vakuuttavat, ettei meillä voisi käydä mitään vastaavaa kuin Ruotsissa, jossa palojen mittakaava ja sitkeys yllättivät pelastusviranomaisen.

Sanonpa vaan, että maailma on ihmeellinen paikka ja niin on Suomikin. Poikkeuksellinen metsäpalo voi syttyä ja paloja voi olla yhtä aikaa useita. Samalla voi tulla hälytys liikenneonnettomuuteen, huoneistopaloon, ensivastetehtävään ja öljyonnettomuuteen. Sähköverkko voi kaatua, sekin yhtä aikaa. Mitä muuta voi sattua yhtä aikaa? Mikä on pelastusviranomaisen todellinen suorituskyky, kun näin käy?

Olen tavannut metsäpaloissa työskennelleitä ruotsalaisia kollegoita viime päivinä Helsingissä. Lisäksi tapaan loppukuusta Ruotsin suurimman metsäpalon sammutustoimen johtajan. Olemme myös käynnistäneet omat selvitystoimet sen osalta, ovatko Suomen pelastustoimen henkilöresurssit ja toimintavalmius sen paremmat kuin Ruotsissa.

On mielenkiintoista saada selvyyttä spekulaatioille ja väitteille, että Suomessa olisi paremmat valmiudet hoitaa suuria metsäpaloja kuin Ruotsissa. Maiden välisten toimintavalmiusajan sekä henkilötyövuosien vertailun pohjalta en heti yhdy tähän näkemykseen.

Kallistun enemmänkin sille kannalle, että Suomessa on ollut se onni toistaiseksi, ettei meillä ole palanut samaan aikaan 20000 hehtaaria metsää – tämä on myös Suomessa mahdollista. Eikä jatkuvasti vähenevät resurssit ole edesauttaneet sen enempää Suomen kuin Ruotsin pelastustoimen valmiuden ylläpitoa.

Erinomaisesta työstä metsäpalojen sammuttamisessa pitää antaa kiitosta. Se ei kuitenkaan riitä, vaan on katsottava eteenpäin. Samalla kun kerromme julkisuuteen pelastustoimen onnistumisista, pitää kertoa että haluamme suoriutua erinomaisesti myös jatkossa, mutta se vaatii panostusta pelastustoimen voimavaroihin.

Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista tukevat tätä vaatimusta. Tähän asti poikkeuksellisina pidetyt myrskyt, tulvat ja laajat maastopalot ovat uhkakuvissa yhä yleisempiä myös Suomessa. Pelastustoimen tulee varautua näihin uhkiin ajoissa ja siihen on osoitettava rahoitusta.

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
23.08.2018
Viimeksi muokattu
23.08.2018
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
23.08.2018