Etusivu > Palomiesliitto > Viestintä > Blogi: Kimin kynästä > Palataanko takaisin lähtöruutuun
20.09.2018

Palataanko takaisin lähtöruutuun

Hyvän strategian väitetään olevan sellainen, jossa tunnistetaan toimintaympäristöön sekä organisaatioon liittyvät haasteet ja niiden ratkaisemiseksi tehdään lyhyen tai pitkän aikavälin suunnitelma.

Huonon strategian puolestaan tunnistaa siitä, ettei se ole johdonmukainen, se on vain lista tavoitteista tai se on ristiriidassa muiden strategioiden kanssa. Huono strategia ei vastaa siihen, miten organisaation haasteita muutetaan vahvuuksiksi.

Strategisen johtamisen perusoppitunti palautui mieleeni, kun seurasin keskustelua pelastustoimen oppilaitosten kohtalosta. Ja kuten arvata saattaa, oli pelastajakoulutuksen keskittämisestä sekä puoltavia että eriäviä mielipiteitä – aluepoliittisesta näkökulmasta riippuen.

Yritän irtautua aluepolitiikasta ja hahmottaa, mitä koulutuslinjauksia on pelastustoimen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi -strategiassa? Löytyisikö strategiasta vastauksia julkisuudessa käsiteltyyn oppilaitoskysymykseen?

Strategiasta ei löydy vastausta kysymykseen, tuotetaanko opetusta sekä Kuopiossa että Helsingissä. Toisaalta siitä saa nopeasti vahvistuksen huomiolle, että koulutusjärjestelmää tulee uudistaa nopealla aikataululla ja että osaamisvaatimukset puoltavat koulutuksen järjestämistä AMK-mallin pohjalta.

Oleellisempaa kuin keskinäinen joko-tai-keskustelu olisi ollut keskustelu siitä, miten turvataan riittävä rahoitus uuden koulutusjärjestelmän käynnistämiseksi sekä aloituspaikkojen lisäämiseksi tarpeen mukaan sekä Kuopiossa että Helsingissä. Erinomainen mahdollisuus tähän tarjoutui valtion budjettiriihessä, mutta pelastustoimi jäi jälleen kerran unholaan poliitikoilta ja virkamiehiltä.

Eikä johdonmukaisesta toiminnasta voi puhua sen enempää maakuntauudistuksen kuin Helsingin Pelastuskoulunkaan osalta. Olin itse läsnä Pelastuskoululla, kun edellinen sisäministeri sekä pelastusylijohtaja antoivat julkisen lupauksen, että Pelastuskoulu jatkaa tutkinto-oppilaitoksena myös tulevaisuudessa. Näin ei sitten käynytkään?

Muistan myös hyvin käydyt keskustelut nykyisen hallituskauden ensimmäisen sisäministerin kanssa. Hänen, joka perustellusti ja erityisesti pelastustoimen tarpeet huomioiden, oli uudistamassa pelastustoimea viiden pelastuslaitoksen mallin pohjalta - tämä vesittyi myös.

Valitettavasti kolmen sisäministerin sekä kansliapäällikön ja pelastusylijohtajan vaihtuminen kesken vaalikauden ei ole edistänyt pelastustoimen johdonmukaista ja määrätietoista uudistamisprosessia. Linja on ollut poukkoileva.

Tulevaisuuden pelastustoimi tarvitsee leveämmät hartiat, riittävät resurssit, yhdenmukaiset toimintaprosessit ja uuden koulutusjärjestelmän. Sote- ja maakuntauudistus ei vastaa tähän haasteeseen.

Palataanko takaisin lähtöruutuun ja viedään seuraavassa hallitusohjelmassa välttämättömät uudistukset yhdessä maaliin?

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
20.09.2018
Viimeksi muokattu
20.09.2018
Tunnisteet: koulutus, rakenneuudistus
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
20.09.2018