02.11.2018

Safety first

Työterveys- sekä työturvallisuusjohtaminen (TTT) on tutkimusten mukaan avainasemassa, kun organisaation tavoitteena on nolla tapaturmaa. Itsestään selvää pitäisi olla myös, että jokainen organisaatio tavoittelee tapaturmatonta työpaikkaa.

Oleellista TTT-johtamisessa on, että organisaatiolla on systemaattiset toimintamallit tapaturmien raportoinnissa, tutkinnassa sekä seurannassa. Lisäksi keskiössä ovat tilastointimenetelmät, havainnot sekä ylimmän johdon sitoutuminen työturvallisuuskulttuurin edistämiseen.

Ylimmän johdon sitoutuminen ja strateginen TTT-johtaminen ovat menestystekijöitä, kun organisaation päämääränä on pitää työntekijät turvassa. Vanha sanonta, minne ylin johto kääntää katseensa, siellä myös tapahtuu, pitää paikkansa myös pelastustoimessa.

Pelastustoimessa ei ole vielä sisäistetty kaikilta osin TTT-johtamisen ydintä. Vuosien 2005—2015 välisenä aikana meillä oli 6071 työpaikkatapaturmaa. Tämä tarkoittaa yhteiskunnalle keskimääräisesti laskettuna noin 42 miljoonan euron tappioita. Tähän kun lisätään vuoden varhemaksujen keskiarvolaskelma, puhutaan yli 66 miljoonan euron tappioista.

Keskimäärin pelastustoimessa tapahtuu vuositasolla 552 työpaikkatapaturmaa. Tämä ei ole hyväksyttävä lukumäärä ja kertoo siitä, ettei ylin johto ole sitoutunut ja sisäistänyt työterveys- ja työturvallisuustoimintaa osaksi strategisen johtamisen prosessia.

Pelastustoimen tehtäviä voidaan kiistatta pitää työturvallisuuslain tarkoittamana erityistä vaaraa aiheuttavana työnä. Tämä tarkoittanee sitä, että meidän pitäisi olla turvallisuuskulttuurin myyjinä esimerkillinen organisaatio.

Osassa pelastuslaitoksia on kehitetty hyvin työturvallisuustoimintaa ja kyetty vähentämään työpaikkatapaturmia.

Toisaalta suurimmassa osassa yksiköitä tähän ei ole kiinnitetty juuri lainkaan tai ainakaan riittävästi huomiota. Valitettavasti vuoden 2016 ennakkotiedot osoittavat, etteivät tapaturmat ole vähentyneet pelastustoimessa verrattuna edellisvuoteen.

Olisin osoittanut vetoomukseni pelastustoimen ylimmälle johtajalle ja edellyttänyt, että nolla tapaturmaa tulisi ottaa strategiseksi tavoitteeksi pelastustoimessa. Mutta pelastustoimen haasteellisen organisaatiorakenteen johdosta on mahdotonta määritellä, kuka on organisaation ylin johtaja?

Osoitanko vetoomuksen keskuskuntien kaupunginjohtajille, pelastusjohtajille, pelastusylijohtajalle vai pelastustoimen kumppanuusverkostolle? Strategisen johtamisen ja TTT-johtamisen näkökulmasta organisaation rakenteellinen epäselvyys tulisi korjata mitä pikimmiten.

Mikäli aiomme olla uskottava turvallisuustoimija suhteessa kansalaisiin ja sidosryhmiin, tulee meidän ensimmäiseksi laittaa kotipesä kuntoon. Pelastustoimen tulee ottaa ISO 45001-standardi käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla.

Safety first, vai onko?

Kim Nikula
järjestön johtaja


Lähettäjä
Webmaster
02.11.2018
Viimeksi muokattu
02.11.2018
Tunnisteet: työturvallisuus
Voit kommentoida kirjoitusta omalla nimelläsi. Ilman omaa nimeä lähetetyt viestit poistetaan.
Lähettäjä
webmaster
02.11.2018